Päivän teemana on otsikon mukaisesti Berliini, joten lähdin Helsinki-Vantaalta tälläisellä:
(kuvat saa isommaksi klikkaamalla. 1024 pikseliä pisin sivu)
Lennon aikana tarjoiltu juustoleipä oli yhtä pahaa kuin toukokuussa samaisella lennolla maistamani. Taapersin toukokuussa Hauptbahnhoffilta Brandenburgin portin kautta Alexander platzille. Kyseinen reitti on nähtävyyttä nähtävyyden jälkeen, joten tällä kertaa piti kokeilla jotain erilaista. Lähdin Aquino Hotellilta (jossa majoitun) Friedrichstrassen pohjoispäästä checkpoint charlielle ja Potsdamer platzille. Matkalla tuli muistutus, että täällä on pelattu jalkapallon mömmömmejä. Melko tyylikästä etten sanoisi.
Checkpoint Charlien lähellä on myös Checkpoint Mini! Täti antaa mittakaavaa eli seinässä on tosiaan oikean kokoinen auto. En tarkistanut onko sisällä mitään, mutta hienon näköinen kuitenkin.
Itse Checkpoint Charlie. Lipun kanssa poseeraavan sedän kanssa pääsee kuvaan parilla eurolla. Ei se tuolla ilmaiseksi pyöri. :)
Lähistöltä löytyy myös Checkpoint Charlie museo, jonka edessä on punatähti, rajatolppa sekä pala muuria (muuria ei kuvassa, paitsi seinän tekstissä mainittuna). Museoon ei ole sisäänpääsymaksua, mutta yrittävät myydä sisällä kaikenlaista. LISÄYS 12.8.2010: Lähistöllä on myös Deutsches Currywurst museum. Jäi jostain syystä mainitsematta alkuperäisessä tekstissä. Museo ei kylttinsä perusteella ole ilmainen. En käynyt.
Muuria on pidempi pala myöskin lähellä olevassa puistossa/museossa tjsp. Pitkä pätkä harmaata betonia ei varmaan kiinnosta, vaikka toki siitäkin kuvan otin, joten postaan yksityiskohdan muurinpätkästä.
Muurin ihmettelyn jälkeen kävin Potsdamer platzilla ja siellä sijaitsevassa Sony Centerissä, joka on todella hienon näköinen katettu aukio. Siitä oli niin hankala ottaa hyvää yleiskuvaa, että en sellaista tähän postaa. Aikani pyörittyäni lähdin takaisin kohti hotellia Brandenburgin portin kautta. Matkalla tuli vastaan mystinen "puisto". Aivan valtavan kokonen alue täynnä suorakulmaisia kiviä. Kivien korkeus ja maaston muodot vaihtelivat paljon. Osa kivistä oli selvästi yli kaksimetriä korkeita. Kivien päällä hyppely on kiellettyä, mutta kyllä sitä siellä harrastettiin. En ihmettele.
Viimeisenä yksi Berliinin tunnetuimmista näkymistä. Ei kaivanne selittelyjä.
Mutta eihän tuo ollut oikeasti viimeinen. Hotellia lähestyessäni minua lähestyi liikennevaloissa kyseinen toveri. Puhui vain venäjää(?) ja ilmeisesti halusi, että otan hänestä kuvan. Poistui paikalta kuvan otettuani. Mitäköhän punaista myrkkyä sillä on tossa pullossa?
Tamperelaiset "ammattilaiset" ovat ystävällisemmän näköisiä. Yhtä innokkaasti tahtovat tulla kuvatuiksi kun näkevät hepun jolla on suurikokoinen kamera. Tosin kokeilin Sony Centerissä Sony A900 -kameraa, joka on omaan Pentax K-7:aan nähden aivan valtavan kokoinen. Onhan siinä Sonyssä isompi sensori, mutta silti. Ainiin se Treen kuvatuksi halunnut tyyppi. Tämä on kesä- tai heinäkuulta.
Sellaista tällä kertaa. Berliinissä riittää ihmeteltävää vielä seuraavaan kertaan. Huomenna pitää siirtyä Braunschweigiin tekemään muutakin kuin hupijuttuja.
Tekstiä kirjoitellessa on siemailtu Berliner Pilsneriä, 5% ja made in Berlin. Hyi Helv...mutta teeman mukaan piti ostaa hotellin lähistöllä olleesta Rewestä.
