Kokemuksia konferenssimatkalta Etelä-Korean Busanista, joka sijaitsee etelärannikolla ja on 3,6 miljoonalla asukkaallaan maan toiseksi suurin kaupunki.
Matka Münchenin ja Seoulin kautta kesti noin vuorokauden. Se alkoi Espoosta aamuneljältä ja päättyi sopivasti paikallista aikaa aamukasilta samoilla silmillä kuin millä matkaan lähdettiin. Ehkä vielä jokin päivä pystyn nukkumaan lentokoneessa... Päinvastaiseen on onneksi sentään lahjoja, joten iltaan saakka valvominen paikalliseen aikatauluun sopeutumiseksi onnistui ilman suurempia ongelmia kunhan vaan pysyi liikkeellä. Reilu 35 tuntia taisin laskea olleeni hereillä ennen kuin hotellin kova, mutta silti mukava sänky kutsui. Sänky ei tainnut antaa periksi kuin korkeintaan sentin, mutta oli silti uskomattoman mukava. Tälläinen kotiini, kiitos.
Kuvat ja legendat eivät ole toistuvasta samoilla alueilla pyörimisistä johtuen aikajärjestyksessä vaan enemmänkin teemojen mukaan jaoteltuja. Kaikki kuvat otettu TG-1 pokkarilla. Jätin "kunnon" kameran kotiin, koska kyseessä oli työmatka hyvin rajallisella vapaa-ajalla. Iltaisinhan pitäisi verkostoitua oluen äärellä sen sijaan, että jättäisi väen taakseen ja lähtisi omatoimisesti pyörimään jonnekin muualle kuin baariin. Otetaan heti alkuun matkan virallisemmat osuudet käsittelyyn.
Konferenssi pidettiin BEXCOssa, joka on valtavan kokoinen konferenssikeskus. Saapumis- ja omaan konferenssiin rekisteröitymispäivänä siellä pidettiin muun muassa jonkinlaista animetapahtumaa. Pukujen kanssa oli nähty vaivaa.
BEXCO
Soturit
BEXCO sisältä
Konferenssin avaus
Konferenssin virallinen illallinen pidettiin Nurimaru APEC Housessa, joka rakennettiin 2005 APEC kokoukseen. Hieno rakennus hienolla paikalla niemen kärjessä. Rakennukseen on käsittääkseni vapaa pääsy silloin kuin siellä ei järjestetä yksityistilaisuuksia.
Nurimaru APEC House
Haeundaen majakka
Vierustoverin lautaselta bongattua
Nimeä en muista, mutta hyvin vetivät!
Gwangan Bridge Nurimaru APEC Houselta
Sitten epävirallisemman pariin. Korean rahayksikkö on won. Yhden wonin arvo on mitätön, joten niitä tarvitaan läjittäin jos meinaa ostaa jotain. Arvottomuudesta huolimatta 10 wonin kolikoita valmistetaan yhä ja harvinaisissa tapauksissa sellaisen voi saada vaihtorahana lompakkoaan tukkimaan. Yleensä hinnat olivat loppusummiltaan satasissa tai tuhansissa.
Koreassa on helppoa olla rahamies (~7€)
Centum City on yksi Busanin uusimpia kehitysalueita ja selvästi konferensseja ja turisteja silmällä pitäen tehty. Centumin 'r' on taidettu jättää pois helpottamaan paikalliseen kieliasuun sopimista. Toisaalta paikalliset kääntävät englantia varsin huolettomasti asuun kuin asuun (osaamisen taso ei ole korkealla).
Bussi Centum Cityssä
Vasemmassa silmässä oli ikävää lääkitystä päällä, joten nappasin töistä mukaani sellaiset aurinko/suojalasit millä keskipäivän aurinko ei silmään pääse. Tekivät maailmasta pirteän näköisen ja olivat toivottavasti sellaiset mitä Gangnamissakin käytettäisiin. :) Laseja ei onneksi tarvinnut enää matkan loppupäässä eikä iltaisin.
Maailma lasieni läpi
Centum Cityn näkymiä
Maailman suurin tavaratalo löytyy Centum Citystä. Se on iso ja siellä on kalliimman ja halvemman ostettavan lisäksi mm. pieni jäärata, leffateatteri ja ylimpänä golf range. Paikalliset ovat innokkaita golffareita sillä rangeja oli tiiviin asutuksen seassa tunnistettavissa runsaasti vihreistä suojaverkoistaan. Shinsegaen range oli nähdäkseni täysin sisätiloissa.
Shinsegaen tavaratalo Centum Cityssä
Shinsegaen aulan katto on korkealla
Lotten suuri tavaratalo
Seuraavaksi sunnuntain rantakävelyllä nähtyä. Reitti vei Centum Citystä Millakin kautta Gwangalli Beachille. Tarpeellisten tankkauspysähdysten siivittämänä tottakai.
Sillan liittymät
Tälläinen rakentaminen ratkaisisi pk-seudun asuntopulan
Centum City joen toiselta puolelta
Marine City Millak Waterside Parkista nähtynä
Kalastusvälineitä
Sivukuja telttoineen
Kalamarketti
ME Worldin lähistöllä
Astetta tai paria järeämmät lasit silmää suojaamassa :)
Seuraavassa osassa matkan aikana hyvin tutuksi tullut Gwangalli Beach. Ainoastaan illallispäivänä jäi menemättä ja silloinkin vain kun taksikuski ei ymmärtänyt määränpäätä ja seuraavaa taksia etsiessä bongattiin hotellin baarista tuttuja.
