keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Den Haag, part II

Jatkoa ensimmäiseen osaan, joka jäi jättimäisen ruostumattomasta teräksestä tehdyn kiinalaisen luokse. Tavoitteena on taapertaa meren rannalle edullisen hotellini (check-in + kuorman kevennys) sekä muutaman etukäteen kiinnostavalta vaikuttaneen paikan kautta. Matka alkaa turvallisesti suojatie ylittäen. Tolpat ovat pyöräilijäystävällisesti helposti näkyvän raidallisia ja pyöräkaistat punertavia, jotta kaikille käy selväksi kuka kuuluu kaistalle ja kenen pitäisi pysyä sieltä poissa.

Havainnollista

Pystysuuntaista panoraamaa ei ole tässä blogissa ennen esitelty, mutta nyt on. 91 metrinen Sint-Jacobus de Meerderekerk ei mahtunut yhteen kuvaan, joten otin kolme. Lienee Haagin korkein kirkontorni. Korkeampia rakennuksia löytyy.

Sint-Jacobus de Meerderekerk

Den Haagin ja Scheveningenin kaupungit aikoinaan yhdistäneelle tielle rakennettiin 1860-luvulla suurikokoinen monumentti, joka juhlistaa vuonna 1813 takaisin saatua itsenäisyyttä. Hämärä ymmärrykseni netin kätköistä on, että vapaustaistelun aloittanut Oranssi Prinssi saapui Englannista veneellä Scheveningeniin vuoden 1813 loppupuolella ja jatkoi sieltä sitten Haagiin. Tästä innostuneena väki nakkasi Napoleonin joukot veks ja itsenäisyys koitti.

Plein 1813

Taaperruksen ykköskohde oli rauhanpalatsi, jonka pihalla liehuu YK:n lippu. Aurinko paistoi suoraan vastaan, joten "hyvän" kuvan ottaminen pääportin suunnasta oli jokseenkin mahdotonta. Toisaalta ihan hyvä niin, koska siitä suunnastahan kaikki tuota kuvaavat ja tiellä oli jotain raksan tapaistakin. Muista suunnista palatsi on metsän taikka rakennusten peittämä, mutta onnistuin löytämään raon, josta sai kuvattua vähemmän julmaan sivuvaloon kuvakulmasta, joka ei täytä googlen kuvahaun ensimmäistä sivua toisin kuin suoraan edestä otettu.

Vredespaleis - Peace palace

Palatsin edessä havaitsin, että maailmanrauhan liekki löytyy jalkovälistäni.

World peace flame löytyy kuvaajan jalkovälistä

Rauhanpalatsin ja rannan välissä oli vielä pitkä pätkä puistoa. Niin pitkä, että jos olisin kameraan rautatieaseman edessä kuvaamalla tallentamani karttani mittakaavaa pohtinut edes hetkisen, olisin mennyt ratikalla. Päivän sateiden hyytävä kylmyys oli vaihtunut lämpimään iltaan. Noh, tulipahan nähtyä sudenkorento ja Keizerstraatilla Scheveningenin katumarkkinoiden jälkibileet. Scheveningenissä liehui kaikkialla oma kolmefisuinen lippu. Paikkakunnan itsetunto lienee korkealla vaikka onkin osa Haagin kaupunkia.

Sudenkorento

Rannalle pääseminen ei ollut aivan yksinkertaista, koska Keizerstraatin päässä oli verkkoaita estämässä kulkua. Kun lopulta löysin vaihtoehtoisen reitin, huomasin esittelytauluja, joissa kerrottiin Scheveningenin olevan Alankomaiden tulvamuurissa heikko lenkki, jota ollaan parantamassa. Lopputuloksena syntyy mahtava rantabulevardi dyynin huipulle. Joka tapauksessa dyynin etupuolelta paljastui toosi pitkä biitsi. Ilmojakin piteli.

Rantaa Scheveningenissä

Scheveningen

En muistanutkaan, että aallokosta lähtee niin jykevää ja hienoa ääntä kuin mitä tuolla kuulin. Biitsillä ei ollut tungosta, mutta jostain (tod. näk. wikipediasta) luin, että yli kymmenen miljoonaa vierailijaa käy vuosittain Scheveningenin rannoilla.

1,5 km päässä siintää kasinolaituri

Pitäähän niille kymmenelle miljoonalle olla muutakin kuin hiekkaa ja vettä. 1,5 kilometriä rantaa taapertamalla (eihän tässä riittävästi taaperrettu rannalle päästäkseni) päädyin lopulta Scheveningenin rannan hotelli ja viihdekeskittymälle.

Kurhaus

Aikani ihmeteltyäni oli mukavaa päästä takaisin keskustaan ratikalla. Pimeän tuloa odotellessa ehti ottaa oluen jos toisenkin. Hyvää oluttarjontaa ei ollut vaikea löytää. Suosituksina voin jakaa De Zwarte Ruiterin ja etenkin The Fiddlerin, joka on kaupungin suurin englantilainen pub ja jolla on oma panimonsa. Valitettavasti panimo oli käyntini aikaan remontissa, joten piti tyytyä hieman vajaan sadan oluen listalta tilaamiseen. Suosituin olut Ruiterissa, kuten myös Fiddlerissä, näytti olevan Herzog Jan Pilsener, joka on kokeilemani perusteella todella tehokkaasti suodatettua ja sen vuoksi helppoa juotavaa jos meinaa pidempää sessiota pitää. Jos haluaa pilsneriltään makua, on katsottava muualle. Paha sanoo minne, kun en kokeillut muuta Alankomaalaista pilsneriä. Kenties saksalaiseen tarjontaan, kenties jopa tsekkiläiselle alkulähteelle.

Hämäryys koitti lopulta, myöhään kuten kesäkuussa odottaa sopii, joten kävin napsimassa parit fotot ennen nukkumaanmenoa.

Binnenhof

Plein (aukio) lienee kaupungin keskustori. Kahdella reunalla oli baareja / ravintoloita ja toisella kahdella, kuvassa kuvaajan selän takana, oli jotain vanhempaa kivistä rakennuskantaa. Tornitalot ja Cenraal-asema eivät ole kaukana.

Plein

Koekamplaan

Grote kerk (suuri kirkko)

Seuraavana aamuna taapersin vähitellen rautatieasemalle takaisin Amsterdamiin mennäkseni. Aurinko paistoi sopivasta suunnasta, joten Kuninkaalinen palatsi piti kuvata matkan varrella. Käsittääkseni tämä on palatseista ykkönen.

Paleis Noordeinde


Raidallista

Kaupungin korkein rakennus on ~142 metrinen Hoftoren, joka sijaitsee Centraalin vieressä.

Hoftoren (141,85 m)

Kohti valoa

Jos tähän nyt jotain yhteenvetoa pitäisi laittaa niin... taidan tykätä Den Haagista enemmän kuin ahtaasta Amsterdamista.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Den Haag, part I


Amsterdamista alkanut Alankomaakierros jatkuu.

Den Haag, tai vaihtoehtoisesti 's-Gravenhage, on Alankomaiden perinteinen hallintokaupunki. Kauan sitten (~1250) Haag oli pikkupaikkakunta, josta hallittiin suurempia kaupunkeja. Paikkakunta haluttiin pitää pienenä eikä esim. kaupunginmuurien rakentamista sallittu. Tämän vuoksi Haagissa ei ole ns. vanhaa kaupunkia. Myöhemmin muurit olisi saanut rakentaa, mutta kansalaiset päättivät rakentaa niillä rahoilla hienon kaupungintalon. Hieman myöhemmin Espanjalaiset valtasivat kaupungin helposti. Tosin valtasivat myös Amsterdamin, joten tuskin niillä muureilla olisi ihmeitä tehty. Kaupunkioikeudet Haag sai vasta 1806. Nykyään Haagissa on kaupunginrajojen sisäpuolella asukkaita hieman vajaa puoli miljoonaa ja kun otetaan lähialueet (konubaatio / megalopoli) mukaan niin päästään yli miljoonaan.

Kaupunkiin pääsee kätevästi Amsterdam Centraalista alle tunnin pituisella junamatkalla. Hintaa yksisuuntaiselle lipulle kertyi 10€ ja hiluja päälle. Reilusti kalliimpaa kuin viimeaikoina koetellut junat Tsekissä tai Slovakiassa, mutta toisaalta juna ja asemat olivat aivan toisessa laatuluokassa. Sneltrein Amsterdamista Haagiin pysähtyy myös Schipholin lentokentän kellarissa.

Sneltrein Den Haag Centraalissa

Den Haag Centraal sijaitsee kaupungin kasvavalla bisnesalueella kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Neljässä korkeuksia hipovassa tornitalossa oli rakentaminen vaiheessa.

Den Haag Centraal (2965x720)

Oitis asemalta ulostauduttuani alkoi sataa, ensin ripotellen, jolloin otin yllä olevan panoraman ja sitten "vähän" reilummin, jolloin päätin hakeutua sateenvarjoineni suuren puun alle Yhdysvaltojen bunkkerimaisen suurlähetystön viereen. Epäilemättä turvamiehet kyttäsivät jokaista liikettäni kameroiden tai ikkunoiden välityksellä. Kuvaa rakennuksesta tai sen massiivisista turvaviritelmistä en rohjennut ottaa vaikka sillä olisi voinut saada "piristystä" sateisen iltapäivän ratoksi. Sateen laannuttua "normaaliksi" otin alla olevan panoraaman Binnenhofista eli Alankomaiden parlamenttirakennuksesta.

Binnenhof (2500x720)

Binnenhofin sisäpihalta löytyy vuonna 1248 aloiteltu metsästysmajan palatsiksi muuttamisprojekti, jota ei koskaan viety loppuun saakka. Projektista on nykyaikaan selvinnyt Riddersaal eli ritarisali. Tässä vaiheessa sade ripotteli viimeisiään.

Riddersaal (Ritarisali) Binnenhofin sisäpihalla

Parin korttelin päästä löytyy suuri hohtavan valkea kompleksi, jossa sijaitsee uudehko kaupungintalo, kirjasto ja jotain yksityisen puolen viritelmiä, kuten esim. design kauppa. Tässä vaiheessa sade viimein loppui.

Stadhuis (Kaupungintalo)

Ei juotavaksi

Hetken kuluttua taivaalla näkyi jo hieman sinistä. 


Taivaan selkenemistä osoitetaan

Kaupungintalon aukiota vastapäätä on uusi kirkko vuodelta 1656.

Nieuwe Kerk (uusi kirkko)

Nieuwe Kerkin takaa löytyy Chinatown ja hieman lännenpää kaupungin ostoskeskusta Grote Marktstraatin ja Spuistraatin johdolla.

Pyöräkaistat kunnossa Grote Marktstraatilla

Taidetta tavaratalon edessä

The Sting

Vuonna 1885 avattu Passage on "ostoskeskus", jossa on noin 30 liikettä ja hotelli. Paikka on tyylikäs ja listattu kansallismonumentiksi.

Passage

Passage toi minut jälleen Binnenhofin läheisyyteen, mutta puolelle, jossa en ollut vielä käynyt.

Hiekkaveistos rauhanturvaajien kunniaksi

Binnenhofin lammikko on nimeltään Hofjiver.

Hofjiverin kaidetta

Yksi lammikon harmaalokeista oli ihmisiin tottunut poseeraaja. Kuva on otettu muutaman kymmenen sentin päästä linnusta, joka tarkkaili tilannetta, mutta päätti jäädä valkoiseksi kakitulle suosikkiaidantolpalleen poseeraamaan.

Harmaalokki

Tämä osa päättyy tähän. Seuraavassa osassa on mm. mahtavaa biitsiä ja yöllistä Haagia. Yue Minjun odottaa jo innolla!

Yue Minjun


Jatkuu / continues



torstai 23. kesäkuuta 2011

Amsterdam, part II


Rijksmuseum

Jatkoa Amsterdamissa pyörimiseen (linkki ensimmäiseen osaan).

Amsterdam on hyvä kaupunki kulttuuri-ihmisille sillä aikojen saatossa vapaahenkinen ilmapiiri on suosinut taiteilijoita. Museumpleinin (museoaukio) ympäristössä sijaitsee Amsterdamin tärkeimmät museot. Suurin ja mahtavin on Rijksmuseum (kansallismuseo), mutta näkemäni jonon perusteella Van Gogh museo oli suosituin. Tai hitaimmin väkeä sisään vetävä. Joka tapauksessa jalkakäytävää reunusti pitkä jono joka kerta kun museon ohitin aukioloaikojen aikaan.

Museum Plein, taustalla Concert Gebouw

Vaihtoehtoa museoihin löytyy lääkettä läheiseltä Leidsepleiniltä, joka on yksi kaupungin viihdekeskuksista.

American hotel

Korte Leidsedwarsstr.

Kaupungin keskustassa on hyvin vähän puistoja. Keskustan reunamilta, kanaalialueen ulkopuolelta, niitä sen sijaan alkaa löytyä. Viihdealueen (Leidseplein) ja museoalueen (Museum plein), joiksi ratikan kuulutukset niitä väittivät, välittömässä läheisyydessä sijaitsee 42 hehtaarin kokoinen ( = valtava) Vondelpark, joka on kansallinen monumentti. Rihkaman kaupustelu sun muut kansalaisten rentoutumista häiritsevät on kielletty. Puistossa on yksi hippien mukaan nimetty alue, mutten nähnyt siellä ainuttakaan stereotyyppistä hippiä. Ulkoilmalavalla oli livemusiikkia ja kahvila. Näytti vetävän väkeä katsomoihin. Lavaa pidemmälle en sitten viitsinytkään tätä pitkulamaista puistoa taapertaa.

Vondelpark

Ydinkeskustaan. Keskusaukio on nimeltään Dam. Sen läheisyydessä sijaitsee mm. hulppean näköinen ostoskeskus Magna Plaza, jonka liikkeet eivät vaikuttaneet olevan aivan halvimmasta päästä.

Magna Plaza (vasemmalla) Nieuwezijds Voorburgwallilla

 Magna Plaza sisältä

Itse Damia reunustavat kuninkaalinen palatsi, joka oli sisältä remontissa, uusi kirkko, jonka julkisivu oli remontissa, Madame Tussaudin vahakabinetti, joka ei ollut remontissa sekä kansallinen monumentti. Aukio oli hyvin suosittu esiintymispaikka katutaiteilijoille. Mahtaakohan heillä olla jonkinlainen varausjärjestelmä, sillä montaa musisoijaa ei samaan aikaan ollut vaan tuntuivat vuorottelevan.

Koninklijk Paleis Amsterdam

Alla olevassa kuvassa soittavat keräsivät rahaa pieneen vessanpönttöön ostaakseen isomman vessanpöntön. Todistivat aikaisempaa, nykyistä pienempää, pönttöä vilauttamalla, että edistystä tapahtuu. Kauppasivat samalla CD:tään. Hyvin vetivät, mutta levyä en sentään hankkinut.

Näille irtosi jopa rahaa

Kansallinen monumentti kerää runsaasti puluja sekä hengailevaa väkeä.

Nationaal monument

Hyppäys parin kanaalin päähän. Vuonna 1488 yhdeksi kolmesta kaupungin portista rakennettu De Waag on linnamainen ilmestys. Kaupungin muurit purettiin 1601, koska kaupungin laajentuminen vaati lisää tilaa. Tyylikkästä porttia ei purettu vaan se muutettiin paikaksi, jossa hyödykkeitä taikka raaka-aineita punnittiin ja verotettiin. Waag on vaaka suomeksi. Nykyisin rakennuksessa toimii ravintola / kahvila.

De Waag

Kanaaleita tosiaan piisaa...

Oudezijds Voorburgwal ja Oudezijds Achterburgwal yhtyvät

Huomasin junalla kaupunkiin saapuessani, että kanaaleita suurempaan jokimaisemaan taikka suvantoon oli rakenneltu laivan keulalta näyttävä rakennus. Kyseessä on tiedekeskus Nemo, joka on rakennettu autoliikenteen tunnelin aukon päälle. Laivan keulalta näyttävä nokka osoittaa joelle päin, joten suunta on oikea. Ei tosin mahtuisi itse joelle, koska välissä on vielä pieni pätkä kanavaa ja sen yli meneviä siltoja.

Nemo

Suvannosta löytyy muutamia pitkiä laitureita. Yksi oli tyhjillään, muissa oli isoja veneitä. Alla olevan kuvan taustalla näkyy kelluva kiinalainen ravintolapalatsi sekä Nikolauksen kirkko.

Pitkä laituri Nemon vieressä

 Geneerinen kanaalikuva, jottei totuus unohtuisi

 NEE, NEE, NEE, JA

Kaupungin ja Schipholin lentokentän välissä on liike-elämän keskus Zuidas. Kierrokseni siellä jäi hyvin lyhyeksi, kunhan kävin kurkkaamassa. Ilmoja ei pidellyt. Hirmukorkeita rakennuksia ei näkynyt, mutta ihan mielenkiintoista arkkitehtuuria, kuten Alankomaissa näyttäisi usein olevan tapana. Harmillisesti en älynnyt, että alueella sijaitsee ING-pankin omituinen rakennus, vaikka periaatteessa tiesin sen sijaitsevan Amsterdamissa. Ei vaan tullut mieleen siellä ollessani. Olisi ollut hieno nähdä livenä, mutta näitähän sattuu. Tuskin se kylmänä, tuulisena ja tihkusateisena hetkenä olisi kovin kummoinen ollut.

Zuidas business district

Siispä takaisin keskustaan vielä parin kanaalikuvan *haukotus* pariin, jotta totuus Amsterdamin luonteesta ei unohtuisi.

Kääntyy...

Käytännöllinen keino siirtyä paikasta toiseen

Erään Amsterdamin yliopiston rakennuksen seinässä julistettiin sanomaa.

Tähän lienee hyvä lopetella Amsterdamin osalta

Mutta ei siinä vielä kaikki Alankomaiden osalta. Den Haag on vuorossa seuraavaksi!