Plzen

4.6.2011. Pyhiinvaellusmatka Prahasta pilsnerin syntysijoille Plznenin kaupunkiin. Pääkohteena on, luonnollisesti, Plzeňský Prazdroj, joka on tuottanut vuodesta 1842 lähtien Pilsner Urquellia, jota voidaan pitää jonkinlaisena merkkipaaluna oluen maailmassa, koska vaaleat lagerit ovat melkoisen suosittuja nykyään. Sekä Prazdroj että Urquell kääntyvät "alkuperäiseksi lähteeksi" (original source), joten tekevät hyvin selväksi että pilsner on sieltä lähtöisin. Panimomestarina toimi baijerilainen Josef Groll.

Plzen sijaitsee vajaan parin tunnin junamatkan päässä Prahasta. Prahan majoituksessani piti olla ilmaiseksi käytettävissä netti, mutta ei sitten ollutkaan. Periaatteesta en maksa jos on ilmaiseksi varatessa "myyty," joten päätin improvisoida matkan eli mennä Prahan päärautatieasemalle ja katsoa milloin juna lähtee. Junahan lähti 10 minuutin päästä, joten tuuria oli matkassa kunhan löytyisi keino ostaa lippu. Asemalta löytyi lipunmyynti opasteita seuraamalla, mutta siellä oli suuret jonot. Lähdin etsimään automaattia, mutta löysinkin vahingossa lisää lipunmyyntipisteitä. Niissä ei ollut ollenkaan jonoa, joten sain edestakaisen lipun Plzeniin ennen junan lähtöä. Hintaa kertyi euroiksi muutettuna reilu kymppi... mikäli oikein muistan... alle 300 korunaa.

Junassa ei ollut kuulutuksia eikä näyttötauluja, joten täytyi vilkuilla ikkunasta ulos asemien kylttejä jos tahtoi tietää missä mennään. Suosittelen muistamaan mihin aikaan junan pitäisi olla perillä. Helpottaa kummasti.

Plzenin päärautatieasema on tyylikäs ilmestys.

Plzen hlavní nádraží

Panimon sijaintikin oli niitä asioita mitä piti netistä katsomani ennen matkaa, mutta jäi sitten paikanpäällä improvisoinnin varaan. On onneksi helposti löydettävissä ja lähellä rautatieasemaa. Opastekylttejä ei ollut. Ensimmäisenä näkyy vanha portti, jonka voi bongata myös olutpullon etiketin "sinetistä."

Panimon pääportti

Portin jälkeen vasemmalla puolella etuviistossa on panimoravintoja ja oikealla puolella edessäpäin on matkamuistomyymälä. Sieltä piti ehdottomasti ostaa postikortti reittausbloggaajalle lähetettäväksi. Ravintolan vieressä sijaitsee panimon vierailukeskus, jonne olin seuraavaksi matkaaman kyselemään opastetuista kierroksista.

Vierailukeskus

Vierailukeskuksessa oli infotiskin lisäksi aiheeseen liittyvää näyttelyä.

Vanhanajan panimon poikkileikkauksen osa

Lienee kertomattakin selvää mitä pyörä mainostaa

Seuraavan englanninkielisen kierroksen alkuun oli puolisen tuntia. Lippua ostaessa ja hetkeä myöhemmin kierrosta odotellessa tuli huomattua, että pyhiinvaeltajien joukossa oli itseni lisäksi ainakin viisi suomalaista. Taisivat olla jopa kahdesta eri porukasta. Liekö normaalia, mutta joka tapauksessa suomiedustus oli kunnossa.

Opiskelijahintainen pääsylippu kierrokselle

Kierroksen aikana kuvaaminen on sallittua lisämaksua vastaan, mutta halusin keskittyä oppaan selostuksiin ja kierrokseen, joten oli parempi jättää reppu kokonaisuudessaan säilytykseen. Ilman reppua pääsi vaihteeksi kävelemään hetkisen ajan "kevyenä." Kierros kestää noin 90 minuuttia käsittäen pullotuslinjaston, historiafilmin laajalta kaarevalta kankaalta hitaasti pyörivän katsomon kera, panimon historiaan liittyvän pienen museon, raaka-aineisiin tutustumisen, vanhan panimon, uuden panimon sekä lopulta vanhan kellariluolaston, jossa kierros huipentuu kultaiseen jumalten juomaan ennen paluuta pinnalle.

Kierros tosiaan päättyy viileään ja hyvin kosteaan kellariluolastoon, jossa pääsee maistamaan suodattamatonta ja pastöroimatonta Pilsner Urquellia (Pilsner Urquell Kvasnicový), joka lasketaan valitsemansa kokoiseen (otin ison) muovimukiin suuresta tynnyristä. Good stuff!

Plzensky Prazdroj:n vanha panimo ja vesitorni

Panimokierros oli matkaan nähdyn vaivan arvoinen. Poistuin tyytyväisenä alueelta. Harkitsin ohikiitävän tovin jäämistä panimon pubiin testaamaan juomaa kellaria inhimillisemmissä olosuhteissa, mutta oli aika tutustua pikaisesti itse kaupunkiin ennen takaisin Prahaan lähtöä. Plzen on 173000 asukkaallaan Tsekin neljänneksi suurin kaupunki, joka sai kaupunkioikeutensa 1295. Ikänsä puolesta kaupunki on historiallinen ja sijainti kauppareitin varrella toi ainakin periaatteessa vaurautta kaupunkiin. Toisaalta kaupunki koki monta sotaa ja piiritystä sekä kommunismin.

Disco star

Kaupungin pieni keskusta on hienomman näköistä seutua kuin matkalla ohitettu disco star -osasto. Tasavallan aukiolla oli menossa jonkinlaista, nähdäkseni lapsille suunnattua, sporttista toimintaa.

Naměstí republiky - tasavallan aukio

Aukion kulmissa on kultaiset lähteet. Joka kulmassa erilainen. Tästä pidin eniten.

Y

Aukion nähtävyydet sijaitsevat pohjoispuoliskolla. Pohjoisreunalla sijaitsee kaupungintalo ja aukiolla kaupungintalon välittömässä läheisyydessä on ruttopilari. Pilarin vieressä sijaitsee katedraali.

Ruttopilarissakin nautitaan olutta?

Tsekin korkein kirkko, katedrála svatého Bartoloměje, on 102,26 metrisenä toki korkea, mutta erittäin kapean torninsa ja muutenkin tylsän ulkonäkönsä vuoksi ei silti kovin spektaakkelimainen. Bonuspisteitä voinee antaa epäsymmetrisyydestä, koska torni ei ole keskellä rakennuksen etuosaa, mutta olisikohan siinä vaan loppuneet rahat kesken ja kaksoistorni jäänyt haaveeksi.

Katedrála svatého Bartoloměje

Aukion lähistöltä löytyy olutmuseo, mutta siellä käymiseen ei valitettavasti ollut aikaa, koska vähitellen piti suunnata taaperrus kohti rautatieasemaa ja paluumatkaa. Mahtoikohan museo olla edes auki tuohon aikaan viikonloppuna. En katsonut. Väkeä ei ainakaan näkynyt naapurustossa.

Oikealla pivovarsky muzeum - panimomuseo

Seinäkoristelua

Joenrantaa keskustan reunamilla

Kivasti sinertävää toimistoa

Muistomerkki rautatieasemalla

Asemalla oli aikaa nauttia olut junaa odotellessa. Puitteet olivat kunnossa: kantiini oli tyylikäs! Hanassa oli normi Gambrinusta (Svetly 10°), jota suosittelen Kosicessa kokeilemani perusteella välttämään. Toisena hanavaihtoehtona oli Gambrinus 11° Excelent, joka maksoi hulppeat 2 korunaa enemmän puolen litran tuopilta. Kokonaiset 22 korunaa eli noin 90 senttiä. Ei paha. Olutkin oli hyvää, parempaa kuin ratebeer antaisi odottaa. Todennäköisesti tuorehkoa tuotantoa lähes naapurista. Plzenissä pannaan samassa panimossa Urquellin ohella myös Gambrinusta, joskin hämärät muistikuvat kierrokselta kertovat, että Gambrinusta pannaan myös muualla. Urquellia ainoastaan kyseisellä panimolla. Wikipedia kuitenkin kertoilee, että Urquellia pantaisiin myös Puolassa ja Venäjällä.

Rautatieaseman kantiini

Voin jatkaa (Plzenissä pannun) Pilsner Urquellin satunnaista kantamista lähikaupasta kämpille iloisin mielin. :]