lauantai 25. joulukuuta 2010

Rauma

21.-23.12. tuli vietettyä Raumalla. Lämpötila pyöri parhaimmillaan/pahimmillaan miinus kahdenkymmenen kieppeillä, mutta siitä huolimatta jonkin verran tuli taaperrettua ulkosalla kameran kanssa. Pakkasen puolella oleva metallimötikkä saa kädet kylmiksi melko nopeasti, mikäli pelkkä ilman kylmyys ei siihen jo riitä.

Bussissa Tampereelta Raumalle (2h 40 min) oli tylsää, joten kikkailin hetken kameran kanssa.

Maaseutua jossakin Rauman lähistöllä

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Sai kaupunkioikeudet vuonna 1442. Mitään niin vanhaa ei kaupungista taida kuitenkaan löytyä yhtä kirkkoa ja toisen kirkon raunioita lukuunottamatta. Rauman näkyvin maamerkki on vesitorninmäellä sijaitseva,  vuonna 1964 nykymuotoonsa vanhan vesitornin ympärille valmistunut vesitorni. Tornin korkeutta en pikaisesti tonkimalla löytänyt, mutta mäen huippu on 30 metriä merenpinnan yläpuolella ja tornin näköalatasanne on 66,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Siten vesitornin korkeus on suurinpiirtein 40 metriä ilman antennia.

Vesitorni

Kaupungintalon vanhempi osa

28 hehtaarin kokoinen Vanha Rauma on pohjoismaiden suurin yhtenäinen puutalokaupunki ja UNESCON maailmanperintökohde. Vanhimmat talot ovat 1700-luvun alusta, sillä aikaisemmat ovat tuhoutuneet  suurissa tulipaloissa. Vanhassa Raumassa sijaitsee myös Suomen kapein katu, Kitukränn. Alueen keskus, joskaan ei maantieteellinen keskus, on kauppatori, jonka reunalla sijaitsee Vanha Raatihuone eli vanha kaupungintalo vuodelta 1776.

Vanha Raatihuone

Kauppatorin reunalla

Kauppatorin kulmassa

Kitukränn - Suomen kapein katu

Vanhan Rauman reunalla, erittäin lähellä kauppatoria, tönöttää Pyhän Ristin Kirkko, joka on rakennettu 1400-luvulla. Valkoinen torni on toiminut maamerkkinä merimiehille.

Pyhän ristin kirkko

Vanhan Rauman länsireunalta löytyy suuri ja mahtava, jopa kaksisalinen, elokuvateatteri Iso-Hannu. Tämän voisin kuitenkin ottaa mielelläni myös Braunschweigiin sillä Iso-Hannussa näkee sentään elokuvia propagandafilmeiksi dubattujen elokuvien sijaan.

Iso-Hannu

Lähistöltä löytyy Vanhan Rauman teemaan sopiva grilli.

Ykkös-Grilli

Kaupunkia halkovan kanaalin sorsilla oli sula vesi vähissä.

Kanaali

Rauman satama on kaikkitietävän wikipedian mukaan Suomen viidenneksi suurin satama. Satamassa sijaitsee lisäksi STX Europen telakka, jossa rakennetaan parhaillaan ristelijää (kuvassa vasemmalla). (Korjaus: autolauttaa Englantiin)

Telakkaa ja satamaa

Viime Rauman vierailuni ovat olleet lopulta melko kosteita reissuja, koska yhtenä vierailukohteena on paikallinen olutguru, tuo reittausblogia pitävä veljeni. Tämänkertainen matka ei tehnyt poikkeusta. Maisteltavana oli mm. Brysselistä ostamani Cantillon...

Cantillon Gueuze 100% Lambic Bio

... jonka etiketti kertoo mielipiteeni oluesta. Ostaessani en tuota toki tiennyt, muuten olisin ottanut varmana valintana vaikkapa jotain tripel tyyppistä tai ihan mitä tahansa missä lukee trappist ym. Cantillon Gueuze maistuu vahvasti navetalta, mutta on periaatteessa ihan juotavaa verrattuna aikeisemmin maistamaani, myös Brysselistä ostaamaani, 3 Fonteinen vastaavaan, joka täytti vanhanajan navettalemullaan koko huoneen välittömästi avaamisen jälkeen ja maistui erittäin erittäin erittäin vahvasti siltä miltä veikkaisin kyseisen navetan maistuvan. Joka tapauksessa en suosittele Cantillon Gueuzea tai mitä tahansa muutakaan gueueueueueuzea kuin hardcore olutnörteille, jotka pystyvät arvostamaan kyseistä tyyliä ja sen erityispiirteitä mystisestä ikiaikaisesta valmistusprosessista lähtien. Voitaneen mainita, että paikallinen olutnörtti tykkäsi uudesta haastavasta kokemuksesta, vaikka muistaakseni pisteytti hieman alle olutopas.infon keskiarvon.

Onneksi iltaman isäntä oli hankkinut parempaa juotavaa, kuten esimerkiksi norjalaisen Nøgne Ø:n maanmainiot India Pale Ale sekä #100, joka on tyyliltään Double IPA.

Nøgne Ø India Pale Ale

Aamulla oli ns. "henki pois" fiilis, vaikka noin neljän tunnin yöunet sohvalla kahden koiran kanssa menivät ihan mukavasti ja lievään krapulaan yhdistämäni oireet katosivat viimeistään yhdeltätoista. Pönttöä piti silti halata vielä pariin kertaan senkin jälkeen. Vatsa oli aivan sekaisin. Syyksi epäilen jonkin oluen hiivoja. Ensimmäisenä tekee mieli osoittaa Cantillonin suuntaan. Noh, ei siinä mitään. Yksi uusi kokemus oli halata Satakunnan liikenteen liikkuvaa pönttöä. Iltapäivällä sai sentään jotain pysymään sisällä ja vatsa oli ok seuraavana aamuna. Extreme touhua tämä oluenmaistelu.

Nokian lähistöllä kohti Tamperetta

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Hankinta: DFA 100 WR Macro

Joulukuun kamerahankinta on listani viimeinen objektiivi: Pentax DFA 100 WR Macro. DA 70 Limitedin päätin jättää (ainakin toistaiseksi) hankkimatta. DFA 100 WR on 100 mm kiinteän polttovälin objektiivi, joka on weather resistant eli tiivisteitä löytyy huonon sään varalta.

Pentax DFA 100 WR Macro

Objektiivi pystyy 1:1 makroiluun eli toisin sanoen tarkentaa aivan prkleen lähelle. Tällä lähdetään öttiäisten perään! Kunnon öttiäiskautta joutuu kyllä ootteleen kevääseen.

Teekuulan valtaajat

Teekuulani näyttäisi kaipaavan tehopuhdistusta... ja noista ötököistä pitäisi päästä eroon.

Makroilun lisäksi tarkoituksena on käyttää tätä portraitteihin Helios 44K-4:n lisäksi, sillä 100 mm ja f2,8 erottaa helposti kohteen taustasta, kuten Giorgio osoittaa alla olevassa studiokuvassa. Silmistä taustaan on noin 40 cm ja tausta on jo sillä matkalla sopivan epätarkka.

Giorgio

Muina mahdollisina käyttökohteina tulee mieleen sovelluksia, joissa nopea sääsuojattu teleobjektiivi olisi paikallaan eli tämä voisi toimia esimerkiksi pulkkamäessä actionia kuvatessa. Jatkuva automaattitarkennus on hitaan puoleinen, mutta onhan esimerkiksi urheilua kuvattu vuosikymmeniä ilman moisia teknisiä apuja.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Bryssel, part II

Toinen, merkittävästi massiivisempi, osa Brysselin kuvasaldosta. Ensimmäinen osa löytyypi täältä, mutta osat eivät liity toisiinsa mitenkään, joten on aivan sama missä järjestyksessä niitä ihmettelee. Tässä esitellyt kuvat ovat iltaotoksia päivien varrelta, koska päivisin oli muuta ohjelmaa. Kuvien järjestys on jokseenkin vapaa, mutta jonkinlaista teemallista järjestystä on yritetty. Alkuun jotain massiivista, sillä sellaista kuuluu pääkaupungeista löytyä eikä Bryssel tuota pettymystä kyseisellä osastolla. Maa on kaksikielinen, joten tempaisen kuvatekstit molemmilla kielillä mikäli satun löytämään.

Belgian kuninkaallinen palatsi on melko tuoretta jälkeä sillä viimeisimmät laajennukset ja julkisivun muutoksen on tehty 1900-luvun alussa Leopold II:n toimeksiannosta. Palatsi on käytännössä edustustilaa, koska kuningasperhe asuu kaupungin laidalla sijaitsevassa toisessa palatsissa.

Palais Royal de Bruxelles / Koninklijk Paleis van Brussel

Lähes jokainen kuva on otettu lumisateessa. Välillä jopa kovassa sellaisessa, vaikkei kenties siltä näytä. Tuo oman haasteensa puuhailuun, mutta hieno oli taapertaa ympäriinsä lumimyräkässä. Kokemus olisi ollut paljon tylsempi ilman tuota Euroopan lentoliikenteen lamauttanutta ilmiötä.

Place Royale / Koningsplein

1866-1883 rakennettu oikeustalo on kaikkitietävän wikipedian mukaan maailman suurin 1800-luvulla rakennettu rakennus. Tietoa on paha mennä kiistämään, sillä mäen päällä paraatipaikalla sijaitseva 104 metrin korkuinen Palais de Justice / Justitiepaleis on 160x150 metriä pohjaltaan ja siten aivan massiivinen ilmestys. Julkisivu oli turistin kannalta ikävästi rempassa, mutta kaukaa ylämäkeen tietä pitkin katsottuna hohtavakupolinen massiivisuus herätti jonkinsorttista kunnioitusta. Vieressä taapertaessa rakennustelineet veivät osan massiivisuuden hohdosta, mutta siitä huolimatta mainio pytinki.

Palais de Justice / Justitiepaleis

Jardin du Mont des Arts / Kunstbergtuin

Katedraalin edessä oli pari sarvieläintä laiduntamassa. Itse katedraali on suurikokoinen, vaikkei siltä edestäpäin katsottuna oikeastaan näytä, koska korkeutta on "vain" 64 metriä. Toisaalta rakennus on kaikkialta pirun korkea, ei pelkästään tornien kohdalta, ja kun pituutta on 114 metriä ja leveyttäkin 54 metriä, niin kokoa alkaa kertyä.

Cathédrale des Saints-Michel-et-Gudule / Sint-Michiels en Sint-Goedelekathedraal

Kaupungin jätehuolto tuntuu toimivan siten, että väki nakkaa isoja roskapusseja jalkakäytävälle oven viereen. Suuria roskiksia ei oikeastaan näkynyt missään. Pieniä, käytetyn nenäliinan vetäviä roskiksia, oli onneksi ympäriinsä. Alkakoot jätehuoltokuvasta vähemmän massiivisten kuvien sarja.

Paikallista jätehuoltoa

Tuttu hahmo, mutta en muista nimeä

 Asiallisesti muokattu liikennemerkki

Smart Urban Stage, rivistön autot olivat Saksan kilvissä

On ilmoja pidellyt...

Eglise de la Madeleine / Magdalenakerk

Kaupungin keskustan ydin on UNESCOn maailmanperintökohteisiin luokiteltu Grand Place / Grote Markt. Sen ympäriltä löytyy mm. 96 metriä korkea kaupungintalo, vanhoja kiltahuoneita sekä kaupungintaloa vastapäätä rakennettu kilpaileva mahtipontisuuden viritelmä Maison du Roi / Broodhuis. Kokonaisuus on varsin yhdenmukainen ja rakennukset ovat ulkoisesti hyvässä kunnossa. Jouluisena juttuna torilla, kuten keskustassa muutenkin, kikkailtiin valojen kanssa. Kaupungintalo loisti "normaalisti" punaisena valkea joulukuusi edessään joitakin minuutteja aina valoshown välissä. Valoshown aikana musiikki soi, kuusi välkehtii jokseenkin psykedeelisesti ja kaupungintalon julkisivuun ilmestyi kaikenlaista kuviota, täpliä, jne...

Hôtel de Ville / Stadhuis

... sisältäen jopa voltin heittäneen joulupukin. Juutuubista löytyy "yllättäen" runsaasti videoita tämänvuotisesta ja menneiltä vuosilta. Esimerkiksi tämä (ei minun kuvaama). Kaupungintalosta mainittakoon vielä, että kaikkitietävän wikipedian mukaan tornin huipulla on viisimetrinen arkkienkeli jakamassa kuolemaa lohikäärmeelle tai vaihtoehtoisesti paholaiselle.

Hôtel de Ville / Stadhuis

Kaupungintaloa vastapäätä on aikoinaan rakennettu kuninkaallinen talo, missä ei kuitenkaan kuningasta asunut, kilpailemaan kaupungintaloa vastaan mahtavuudessa. Ei näemmä onnistunut, sillä kyseistä rakennusta käytettiin tehokkaiden videotykkien jalustana "kankaana" olemisen sijasta.

Maison du Roi / Broodhuis

Osansa valoshowsta saivat myös viereiset rakennukset.

Musee des Brasseurs Belges / Museum Van De Belgische Brouwers

Siirrytään pois Grand Placelta. Keskustassa on ilmeisesti ollut puutetta tilasta. Tai niin ainakin itse päättelen alla olevasta kuvasta.

Sint-Niklaaskerk & täydennysrakentamista

Resto-Snack

Alla näkyvän kuvan puistossa kikkailtiin valojen kanssa siten, että suuren keskuspatsaan ympärillä olevia pikkupatsaita valaistiin yksi kerrallaan noin minuutin ajan. Hieno ja toimiva idea.

Place du Petit Sablon

Place de Brouckere

137 metrinen Dexia Tower on valmistunut vuona 2006 ja sen valaistusta voidaan vapaasti muutella., koska ikkunat on varustettu ledeillä ja heijastavalla materiaalilla. Kaikkitietävä wikipedia kertoilee, että tornin valaistus kertoo yleensä lämpötilasta ja mututuntumalta sanoisin, että hyytävän sinisenä torni oli oikeassa.

Dexia Tower

Drug Opera

Bryssel on yli miljoonan asukkaan suurkaupunki, Belgian pääkaupunki ja oikeastaan koko EU:n pääkaupunki. Siellä on ihan oikeasti jotain muutakin kuin kenties maailman parasta olutta! Tokihan siellä on myös melko slummimaisia alueita, mutta missäpä ei olisi. Onhan Tampereellakin Nekalansa. ;)

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Bryssel, part I

Olin joulukuun alussa Brysselissä kolmepäiväisellä opintomatkalla töiden puolesta, joten päivät menivät järjestetyn ohjelman mukaan ja illat kaupungilla palloillessa. Yksi järjestetyn ohjelman aiheista oli vierailu EU-parlamentissa.

Espace Leopold ulkoa ja sisältä

Pirusti lasia ja terästä, älytön määrä virkamiehiä puuhastelemassa ja noin 15000* ikitekohymyä vääntävää lobbaria. Suuri sali on suljettuna vierailuryhmiltä jonkinlaisen virkamieskokeen vuoksi kaksi kertaa vuodessa. Kuten arvata saattaa, alimmaista kuvaa lähemmäs salia ei juuri tuona päivänä päässyt. Pieni pilkahdus näkyy ovessa olevan ikkunan läpi.
*Luennolla kuultu arvio

Kaupungin keskustassa kikkailtiin valojen kanssa. Esimerkkinä käytettäköön alla näkyvää Brysselin pörssiä ja todettakoon, että toisessa osassa on tarjolla lisää. Lisäksi keskustassa oli jonkinlaisia enemmän tai vähemmän jouluisia myyntikojuja. Kaupungissa oli myös joulumarkkinat, joista katsaus tämän tekstin lopussa.

Sieniä kasvaa violetin pörssileijonan vieressä (Bourse/Beurs)


Myyntikojuja Grand Placen lähistöllä

Lisää Brysselin keskustasta seuraavassa osassa.
Brysseliin kiinteästi kuuluvista Belgialaisista oluista on oma juttunsa täällä.

Joulumarkkina-arvio
Neljät saksalaiset joulumarkkinat on testattu aiemmin. Matkan viralliseen ohjelmaan kuului opastettu kiertokävely, mikä päättyi paikallisille joulumarkkinoille, joten pitihän ne sitten katsastaa.

Leveää kulkuväylää

Luistinrata, bongaa kaatuja - vain noin 10% osasi luistella

Valaistu tolppa lumisateessa

Uusi pohjanoteeraus on nähty. Brysselin joulumarkkinat sijaitsevat pitkässä & kapeassa puistossa lähellä kaupungin keskustaa. Puiston ympärillä on normiasuintaloja, joten ympäristö ei tuo spektaakkeliutta mukanaan. Melkein sama kuin olisi takahikiällä supermarketin parkkipaikalla. Puiston muodon vuoksi markkinat kiertävät pitkää rinkiä ja tunnelma on suunnilleen nollassa. Erittäin leveät kulkuväylät tekevät paikasta kolkon kun väkeä ei riitä tukkimaan niitä. Luistinrata on hieno viritelmä, bonukset siitä, mutta muuten tämä on surkea esitys.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Belgialainen olutseikkailu

Bosteels Pauwel Kwak

Pyörähdin Brysselissä muutaman päivän pituisella työmatkalla. Aika kaivaa  esille reittausvihko, minkä otin matkaa varten käyttöön ja kirjata tunnelmat. Oluenmaistelu ei ole kohdallani kehittynyt samanlaiseksi tieteeksi/taiteeksi, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa, vaan olen enemmän kiinnostunut nauttimaan hyvästä oluesta ilman, että siitä tehdään liian tieteellistä. Kuvien ottaminen  hyvistä juomista muodostui haastavaksi, koska ulkona oli pakkasta ja sisätiloissa lämmintä & kosteaa, jolloin kondensaatio iskee laitteistoon. Lähes jokaisessa kuvassa olen ehtinyt jo maistella kameran lämpenemistä odotellessa. Pääasiahan oli itse maistelu!

Chimay arvioitani voisin pohjustaa siten, että arvostan Chimay Bleuen (Blue) erittäin korkealle hyvien oluiden asteikossani eli 4,75/5. Vahvat belgialaiset ovat tällä hetkellä ykkössuosikkejani, joten siltä pohjalta oli hyvä matkata Belgiaan. Kaikki alla arvioidut juomat, maksoivat 3-3,5 euroa ravitsemusliikkeissä tarjoiltuna.

Chimay Rouge (Red)
Tyyliltään Dubbel. ABV 7%. Väriltään punertavan ruskea, vaahto oli yhtä keskikokoinen kuin alla olevassa valkeassa Chimayssa. Tuoksuu makean maltaiselta. Maku on erinomainen! Tarkemmin sanottuna maltainen, sopivan makea, lopussa ei ole juurikaan katkeruutta, mutta pientä suun kuivamista on havaittavissa. Alkoholi ei hypi silmille missään vaiheessa. 4,5/5

Chimay Triple / Blanche (White)
Tyyliltään Tripel. ABV 8%. Väriltään hieman vaaleampi kuin Rouge. Tuoksu on vähemmän makean maltainen kuin Rougessa. Maku on jotenkin raikkaampi, mutta pääasiallisesti kuitenkin samoilla linjoilla kuin punaisessa sisaressaan. Alkoholipitoisuus on myös tässä erinomaisesti jemmattu antamaan potkua ilman simmuille pomppimista. 4,5/5


Moortgat Duvel
Tyyliltään vahva belgiale. ABV 8,5%. Väriltään yllättäen vaalean keltaista, vaahto on keskikokoinen ja jää sitkeästi rippeiksi lasin reunalle. Tarjoilu oli puolet lasissa, toinen puoli pullossa itse kaadettavaksi. Mausta tulee selvästi rikkaampi kun kaataa hiivat sekaan. Samalla juomasta tulee samean näköistä. Tuoksusta on paha sanoa mitään kun lähistöllä tupakoitiin, se on valitettavasti sallittua Belgialaisissa baareissa. Maku on hyvä, muttei mielestäni yllä Chimayiden tasolle. Alkoholisuutta ei tässäkään maistanut selvästi. Sanoisin, että 4/5 ja heristän sormea tupakkasedille. Menisivät ulos pilaamasta muiden oluthetkeä.


Bosteels Pauwel Kwak
Tyyliltään vahva belgiale. ABV 8,4%. Kwakista on aivan ensimmäisenä todettava, että nimikkolasissaan (kuva ylempänä) olut on erittäin tyylikkään näköinen ilmestys. Kwak on väriltään ruskeaa ja hieman sameahko. Pieni valkea vaahto katoaa rippeiksi. Tuoksu on makean maltainen. Maku on sopivan makea (puukielen kuvailutaidot loppuvat kesken) ja alkoholisuus antaa lopussa potkua, mutta ei missään nimessä häiritsevästi vaan juuri sopivasti. En sanoisi tässä tapauksessa virhemauksi, sillä alkoholisuuden huomaa vain tuona lyhyenä hetkenä maun loppuvaiheessa. Ei varsinaisesti edes jää jälkimakuun kummittelemaan. Kokonaisuus on niin erinomainen, että rohkenen nostaa tämän Rochefort 8:n tasolle antamalla tälle 5/5.

Lindemans Framboise
Tyyliltään Lambic (Fruit). ABV 2,5%. Kuvaa ei ole valitettavasti tarjota, koska en kuvannut aivan kaikkea maistamaani vaan pidin kamerani välillä repun sisällä vallinneessa viileässä ilmassa suojassa kondensaatiolta. Framboise on vadelmalambic, väriltään tummanpunainen ja kirkas. Pienikokoinen vaahto on väriltään vaaleanpunainen. Tuoksu on erittäin vadelmainen. Maku on kylmänä nautittuna (lienee oikea tapa) erittäin vadelmainen ja jokseenkin hapan. Melko runsas hiilihappoisuus korostaa happamuutta. Makeudesta on havaittavissa vain pieni häivähdys. Tajunnanräjäyttävä olutkokemus. Ei tätä osaisi olueksi sanoa sokkotestissä, mutta toisaalta ei tämä ole limpparia eikä viiniäkään, eikä todellakaan mitään mehua. Suosittelen kokeilemaan. 4,25/5.

Jupiler
Tyyliltään vaalea lager. ABV 5,2%. Tarkkasilmäisimmät kenties havaitsivat Duvelini olevan Jupiler lasinalusen päällä. Kyseisen merkin mainoksia näkyi runsaasti kaupunkikuvassa, mikä valaa uskoa siihen, että tätä myydään mainoksilla ja hinnalla, ei maulla, mutta pitihän se testata heti alkuun. Laitan kuitenkin arvion vasta loppuun, koska kyseessä on tosiaan bulkkilageriin verrattavissa oleva kokemus. Kitkeryys on lopussa niin vähäistä, että ensimmäinen mieleen tuleva asia on Kölsch, joka on helposti juotavaa seurajuomaa. Ei tämä kuitenkaan aivan yhtä hyvää ole, joten nakkaan arvosteluksi 1,75/5. En suosittele!


Pitihän tuota jumalten juomaa hankkia myös kämpille vietäväksi. Olihan saapunut paikkakunnalle junalla, jotta lentokenttäroudarit eivät heittelisi pehmeäkuorista matkakassiani ympäriinsä. Kovakuorinen matkalaukkuni on niin valtava, että olen käyttänyt sitä vain kerran. Saksaan muuttaessani. Oluen ostoon kaupungin ykköspaikka lienee Beer Planet, joka sijaitsee hieman suosituimman turistialueen ulkopuolella ja on siten kenties hieman halvempi. Valikoima on aivot sulattava. Kaikenlaista belgialaista, mutta myös hyviä ulkomaisia kuten Brewdogin tuotoksia. Omistaja on ranskankielinen, mutta osaa aivan riittävästi englantia. Vierailuni aikaan hän oli pakkaamassa netin kautta tilattuja oluita, joten sain häärätä hyllyjen parissa ihan rauhassa. Kasasin vähitellen myyntitiskille mukavan kokoisen kasan pulloja.

Beer Planet

Alla on yhtä lukuunottamatta kaikki pullo-ostokseni Brysselistä. Puuttuva yksilö menee maisteluun Reittausbloggaajan kanssa. Pullon sisältö on yllätys, joten en voi sitä luonnollisesti tässä esitellä.

Ostokset miinus yksi

Aivan kaikki ei ole Beer Planetista, koska mokasin Bier Templen aukioloaikojen kanssa (en tarkistanut etukäteen ja meni kiinni ennen kuin ehdin sinne). Menin sitten yhteen toiseen turistialueen olutliikkeeseen, jonka hintataso oli hieman korkeampi kuin Beer Planetin, mutta myyjä oli ystävällinen ja vaikutti tietävän asiansa. Reittausbloggaajalle yhteismaisteluun vietävä 0,75l yllätyspullo (se yllä olevasta kuvasta puuttuva poikkeus) on valittu myyjän avustuksella, muuten seurasin reittausvihkoni etusivulle kirjoittamaani listaa erinomaisista oluista sekä mututuntumaa. Esim. Brewdogin Tokyo* ei ollut listallani, mutta lähti mukaan. En ollut tässä vaiheessa vielä maistanut Lindemans Framboisea, jos olisin niin yllä olevassa kuvassa olisi pari vahvaa belgialaista vaihtunut Fruit Lambicceihin. En kuitenkaan osaa sanoa mitkä niistä. Kenties olisi tullut pelkästään lisää kannettavaa.

Olin asianmukaisesti varustautunut. 5 metriä kuplamuovia riitti sopivasti 16 pullon pakkaamiseen ja pakkausteippi piti paketin tiiviisti kasassa. Olin jopa muistanut ottaa sakset mukaan.

Ostokset käärittyinä

Repun pohjalle olin valinnut todella suurisoluista kuplamuovia, joka tuli jonkin kamerahankintani mukana(?). Sen päälle vaihtohousut tuomaan lisää pehmennystä. Tähän väliin ladoin ensimmäisen kerroksen pulloja. Välikerrokseen päätyi vaahtomuovia, jossa saapui Venäjältä tilaamani objektiivi. Välikerroksen päälle ladoin loput pikkupullot. Koko kasan päälle vielä hieman lisää suurisoluista kuplamuovia sekä paksu paita peittämään arvolastin. Sivusuunnassa pulloja suojasi  kuplamuovin rönsyt sekä vaihtovaatteita. Lienee selvää, että alla olevassa kasassa oli jonkin verran roudattavaa kun laukussani ei ole edes renkaita alla vaan se pitää kantaa aivan itse. Suurimmat pullot päätyivät sekäreppuuni.