Bosteels Pauwel Kwak
Pyörähdin Brysselissä muutaman päivän pituisella työmatkalla. Aika kaivaa esille reittausvihko, minkä otin matkaa varten käyttöön ja kirjata tunnelmat. Oluenmaistelu ei ole kohdallani kehittynyt samanlaiseksi tieteeksi/taiteeksi, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa, vaan olen enemmän kiinnostunut nauttimaan hyvästä oluesta ilman, että siitä tehdään liian tieteellistä. Kuvien ottaminen hyvistä juomista muodostui haastavaksi, koska ulkona oli pakkasta ja sisätiloissa lämmintä & kosteaa, jolloin kondensaatio iskee laitteistoon. Lähes jokaisessa kuvassa olen ehtinyt jo maistella kameran lämpenemistä odotellessa. Pääasiahan oli itse maistelu!
Chimay arvioitani voisin pohjustaa siten, että arvostan Chimay Bleuen (Blue) erittäin korkealle hyvien oluiden asteikossani eli 4,75/5. Vahvat belgialaiset ovat tällä hetkellä ykkössuosikkejani, joten siltä pohjalta oli hyvä matkata Belgiaan. Kaikki alla arvioidut juomat, maksoivat 3-3,5 euroa ravitsemusliikkeissä tarjoiltuna.
Chimay Rouge (Red)
Tyyliltään Dubbel. ABV 7%. Väriltään punertavan ruskea, vaahto oli yhtä keskikokoinen kuin alla olevassa valkeassa Chimayssa. Tuoksuu makean maltaiselta. Maku on erinomainen! Tarkemmin sanottuna maltainen, sopivan makea, lopussa ei ole juurikaan katkeruutta, mutta pientä suun kuivamista on havaittavissa. Alkoholi ei hypi silmille missään vaiheessa. 4,5/5
Chimay Triple / Blanche (White)
Tyyliltään Tripel. ABV 8%. Väriltään hieman vaaleampi kuin Rouge. Tuoksu on vähemmän makean maltainen kuin Rougessa. Maku on jotenkin raikkaampi, mutta pääasiallisesti kuitenkin samoilla linjoilla kuin punaisessa sisaressaan. Alkoholipitoisuus on myös tässä erinomaisesti jemmattu antamaan potkua ilman simmuille pomppimista. 4,5/5
Tyyliltään vahva belgiale. ABV 8,5%. Väriltään yllättäen vaalean keltaista, vaahto on keskikokoinen ja jää sitkeästi rippeiksi lasin reunalle. Tarjoilu oli puolet lasissa, toinen puoli pullossa itse kaadettavaksi. Mausta tulee selvästi rikkaampi kun kaataa hiivat sekaan. Samalla juomasta tulee samean näköistä. Tuoksusta on paha sanoa mitään kun lähistöllä tupakoitiin, se on valitettavasti sallittua Belgialaisissa baareissa. Maku on hyvä, muttei mielestäni yllä Chimayiden tasolle. Alkoholisuutta ei tässäkään maistanut selvästi. Sanoisin, että 4/5 ja heristän sormea tupakkasedille. Menisivät ulos pilaamasta muiden oluthetkeä.
Bosteels Pauwel Kwak
Tyyliltään vahva belgiale. ABV 8,4%. Kwakista on aivan ensimmäisenä todettava, että nimikkolasissaan (kuva ylempänä) olut on erittäin tyylikkään näköinen ilmestys. Kwak on väriltään ruskeaa ja hieman sameahko. Pieni valkea vaahto katoaa rippeiksi. Tuoksu on makean maltainen. Maku on sopivan makea (puukielen kuvailutaidot loppuvat kesken) ja alkoholisuus antaa lopussa potkua, mutta ei missään nimessä häiritsevästi vaan juuri sopivasti. En sanoisi tässä tapauksessa virhemauksi, sillä alkoholisuuden huomaa vain tuona lyhyenä hetkenä maun loppuvaiheessa. Ei varsinaisesti edes jää jälkimakuun kummittelemaan. Kokonaisuus on niin erinomainen, että rohkenen nostaa tämän Rochefort 8:n tasolle antamalla tälle 5/5.
Lindemans Framboise
Tyyliltään Lambic (Fruit). ABV 2,5%. Kuvaa ei ole valitettavasti tarjota, koska en kuvannut aivan kaikkea maistamaani vaan pidin kamerani välillä repun sisällä vallinneessa viileässä ilmassa suojassa kondensaatiolta. Framboise on vadelmalambic, väriltään tummanpunainen ja kirkas. Pienikokoinen vaahto on väriltään vaaleanpunainen. Tuoksu on erittäin vadelmainen. Maku on kylmänä nautittuna (lienee oikea tapa) erittäin vadelmainen ja jokseenkin hapan. Melko runsas hiilihappoisuus korostaa happamuutta. Makeudesta on havaittavissa vain pieni häivähdys. Tajunnanräjäyttävä olutkokemus. Ei tätä osaisi olueksi sanoa sokkotestissä, mutta toisaalta ei tämä ole limpparia eikä viiniäkään, eikä todellakaan mitään mehua. Suosittelen kokeilemaan. 4,25/5.
Jupiler
Tyyliltään vaalea lager. ABV 5,2%. Tarkkasilmäisimmät kenties havaitsivat Duvelini olevan Jupiler lasinalusen päällä. Kyseisen merkin mainoksia näkyi runsaasti kaupunkikuvassa, mikä valaa uskoa siihen, että tätä myydään mainoksilla ja hinnalla, ei maulla, mutta pitihän se testata heti alkuun. Laitan kuitenkin arvion vasta loppuun, koska kyseessä on tosiaan bulkkilageriin verrattavissa oleva kokemus. Kitkeryys on lopussa niin vähäistä, että ensimmäinen mieleen tuleva asia on Kölsch, joka on helposti juotavaa seurajuomaa. Ei tämä kuitenkaan aivan yhtä hyvää ole, joten nakkaan arvosteluksi 1,75/5. En suosittele!
Pitihän tuota jumalten juomaa hankkia myös kämpille vietäväksi. Olihan saapunut paikkakunnalle junalla, jotta lentokenttäroudarit eivät heittelisi pehmeäkuorista matkakassiani ympäriinsä. Kovakuorinen matkalaukkuni on niin valtava, että olen käyttänyt sitä vain kerran. Saksaan muuttaessani. Oluen ostoon kaupungin ykköspaikka lienee Beer Planet, joka sijaitsee hieman suosituimman turistialueen ulkopuolella ja on siten kenties hieman halvempi. Valikoima on aivot sulattava. Kaikenlaista belgialaista, mutta myös hyviä ulkomaisia kuten Brewdogin tuotoksia. Omistaja on ranskankielinen, mutta osaa aivan riittävästi englantia. Vierailuni aikaan hän oli pakkaamassa netin kautta tilattuja oluita, joten sain häärätä hyllyjen parissa ihan rauhassa. Kasasin vähitellen myyntitiskille mukavan kokoisen kasan pulloja.
Beer Planet
Alla on yhtä lukuunottamatta kaikki pullo-ostokseni Brysselistä. Puuttuva yksilö menee maisteluun Reittausbloggaajan kanssa. Pullon sisältö on yllätys, joten en voi sitä luonnollisesti tässä esitellä.
Ostokset miinus yksi
Aivan kaikki ei ole Beer Planetista, koska mokasin Bier Templen aukioloaikojen kanssa (en tarkistanut etukäteen ja meni kiinni ennen kuin ehdin sinne). Menin sitten yhteen toiseen turistialueen olutliikkeeseen, jonka hintataso oli hieman korkeampi kuin Beer Planetin, mutta myyjä oli ystävällinen ja vaikutti tietävän asiansa. Reittausbloggaajalle yhteismaisteluun vietävä 0,75l yllätyspullo (se yllä olevasta kuvasta puuttuva poikkeus) on valittu myyjän avustuksella, muuten seurasin reittausvihkoni etusivulle kirjoittamaani listaa erinomaisista oluista sekä mututuntumaa. Esim. Brewdogin Tokyo* ei ollut listallani, mutta lähti mukaan. En ollut tässä vaiheessa vielä maistanut Lindemans Framboisea, jos olisin niin yllä olevassa kuvassa olisi pari vahvaa belgialaista vaihtunut Fruit Lambicceihin. En kuitenkaan osaa sanoa mitkä niistä. Kenties olisi tullut pelkästään lisää kannettavaa.
Olin asianmukaisesti varustautunut. 5 metriä kuplamuovia riitti sopivasti 16 pullon pakkaamiseen ja pakkausteippi piti paketin tiiviisti kasassa. Olin jopa muistanut ottaa sakset mukaan.
Ostokset käärittyinä
Repun pohjalle olin valinnut todella suurisoluista kuplamuovia, joka tuli jonkin kamerahankintani mukana(?). Sen päälle vaihtohousut tuomaan lisää pehmennystä. Tähän väliin ladoin ensimmäisen kerroksen pulloja. Välikerrokseen päätyi vaahtomuovia, jossa saapui Venäjältä tilaamani objektiivi. Välikerroksen päälle ladoin loput pikkupullot. Koko kasan päälle vielä hieman lisää suurisoluista kuplamuovia sekä paksu paita peittämään arvolastin. Sivusuunnassa pulloja suojasi kuplamuovin rönsyt sekä vaihtovaatteita. Lienee selvää, että alla olevassa kasassa oli jonkin verran roudattavaa kun laukussani ei ole edes renkaita alla vaan se pitää kantaa aivan itse. Suurimmat pullot päätyivät sekäreppuuni.
