J seikkailee ja valokuvaa: San Francisco

torstai 2. lokakuuta 2014

San Francisco - Osa I

Olipa kerran eräs aamupäivä, jolloin San Francisco siinsi sumuisen sillan takana. Eeppisen road tripin ykkösauto Corollalla oli ajettu yli 4600 kilometriä ympäri läntisiä osavaltioita, mutta kohta se pitäisi palauttaa. San Franciscon majoitus oli hankittu keskustan hostellista, jossa ei ollut pysäköintiä. Pysäköintitalon sijasta päätimme yksinkertaisesti ottaa toisen auton alle kaupungista lähtiessämme. Säästikö tässä? No eipä juuri, mutta näin se oli ennen matkaa päätetty ja siinä pysyttiin.

Siltaa tuuliselta ja kylmältä kukkulalta aikamme pällisteltyämme ajoin sillan ja kaupungin keskustan läpi autoa palauttamaan. Golden Gatella on kaupunkiin päin ajettaessa 7 dollarin tietulli, jota valvotaan kameroin. Sillalle ei tarvitse eikä edes voi pysähtyä maksamaan vaan se on tehtävä netissä (annettava luottokortin numero ja auton rekisteröintinumero) tai asiamiehellä jossakin. Corollalla en päätynyt ajamaan kovin jyrkkiä mäkiä, joista kaupunki tunnetaan, mutta kaupungista lähtiessä ehti sitäkin kokeilemaan. Sumuisuus vaihtui pilvettömään Kalifornian auringonpaisteeseen noin kilometrin päässä valtameren rannasta.

Sumuinen Golden Gate -silta

Golden Gatea ylittämässä

Kaupunki on kallis paikka majoittua, joten downtownin HI Hostellin neljän hengen dormihuone sai kelvata. Kamat lukkojen taakse kaappiin ja kaupungille. Keskusta on käveltävän kokoinen ja viihtyisä. Historiallisiin cable car -ratikoihin kiermurteli valtavat jonot, joten päädyimme kokeilemaan onneamme myöhemmin ja kävelemään Chinatownin kautta kohti pohjoisrannan Fisherman's Wharfia.

Chinatown oli varsin perinteinen eli noin joka toinen kauppa myy turistikamaa. Seinissä oli todella hienoja chinatown teemaan sopivia graffiteja. Chinatownin jälkeen eteen tuli "normaalia" asutusta. San Franciscon asuinalueet ovat pääasiassa matalasti rakennettuja ja mäkisiä tienvarsia reunustavat Prius hybridien rivistöt. Sattumalta eteen osui Rogue Ales -panimon San Franciscon baari. Kiusausta ei voinut vastustaa vaan jonkinlainen maistelusetti oli saatava eteen, vaikka juomat tulevat naapuriosavaltiosta. Panimon oman farmin raaka-aineista tehtyjä Rogue Farms -sarjan oluita päätyi lopulta eteen puisessa telineessä. Ihan jees... aina ei oluen tarvitse olla tajunnan räjäyttävän erikoista.

Pubitauon jälkeen matka jatkui varmalla askeleella Lombard Streetin jyrkässä rinteessä mutkittelevalle osuudelle. Sinne päästäkseen piti ensin kavuta suoraa tietä korkeuksiin. Korttelin pituinen kadunpätkä lienee kaupungin ruuhkaisin: alas tulee autoja katkeamattomana letkana. Turisteja, kuten minä myöhemmin kaupungista lähtiessä! :) Lombard Street oli veikeä alas ajettava, joskin sinne joutui jonottamaan. Ylhäällä on risteys, jonne saavuin suoralla linjalla. Edessä stop merkki ja sen myötä etuajo-oikeus rinteeseen sekä oikealta että vasemmalta tulevilla. Oi ihanuutta. Lopulta pääsi kuitenkin änkemään väliin.