Suunnilleen jokaisen mäen päällä on moskeija.
Legenda Istanbulissa nähdystä etenee historialliselle maaperälle. vuodesta 633 ennen Jesseä tässä niemenkärjessä sijaitsi Byzantionin kaupunki ja vuonna 330 Jessen jälkeen siitä tuli Rooman valtakunnan uusi pääkaupunki: Konstantinopoli. [wiki]
Aivan niemen kärjessä on vuodesta 1453 sijainnut Ottomaanien rakentama ja laajentama Topkapin palatsi. Palatsi koostuu neljästä sisäpihasta ja lukuisista rakennuksista. Lisäksi ensimmäisen sisäpihan muurien ulkopuolella oleva kookkaanpuoleinen Gülhanen puisto oli osa Topkapin palatsia. Kompleksi on iso! Vuodesta 1924 palatsi on ollut museona. Gülhane park on julkinen puisto ja ensimmäinen sisäpihakin on vapaasti kuljettavissa. Muun muassa Hagia Irene sijaitsee ensimmäisellä sisäpihalla. Iso on piha...
Gülhane parkin yksityiskohtia.
Ajattelin olevani fiksu ja lähdin hostellista sen verran aikaisin, että olisin ennen kello yhdeksän avaamista toisen sisäpihan portilla, jossa museon sisäänkäynti sijaitsee. Siellä oli aivan julmetusti ryhmiä ja itsenäisiä matkailijoita jonossa! Palatsin alue on iso, joten sekaan olisi varmaan mahtunut ihan OK, mutta päätin silti kehittää jotain muuta tekemistä. Olin ostanut automaatista museokortin, joten päätin mennä Hagia Ireneen, koska siellä ei ollut ollenkaan jonoa. Eikä ihme, vuonna 360 valmistunut entinen suurikokoinen kirkko on vain tyhjät kuoret ja sisäpuolen koristelutkin ovat kuluneet pois. Ennen museointia kirkkoa on käytetty muun muassa Ottomaanien asevarastona. Eivät viitsineet muuttaa sitä moskeijaksi, koska hienompi Hagia Sofia on vieressä.
Massat vyörymässä Topkapin palatsiin aamuyhdeksältä (avaamisaika).
Hagia Irene on vain tyhjät kuoret (ei jonoja, mutta ei suositeltava kohde).
Hagia Irenen takana, Topkapin palatsin muurien ulkopuolella, on vuonna 537 valmistunut Hagia Sofia. Kirkkoa on toki remontoitu uusiksi sen jälkeen maanjäristyksien ja tulipalojen vuoksi. Kaikkitietävän Wikipedian mukaan Hagia Sofia oli maailman suurin katedraali lähes tuhannen vuoden ajan. Sitten Sevillaan valmistui suurempi vuonna 1520. Toisaalta vuonna 1453 eli paljon ennen Sevillan katedraalia, Ottomaanit valtasivat Konstantinopolin ja muuttivat Hagia Sofian moskeijaksi. Nykyään museona toimivassa rakennuksessa on nähtävissä sekä Muhammedismin että Jesseismin vaikutteita.
Valtaosa ryhmistä meni ilmeisesti ensin Topkapiin, joten Hagia Sofiaan pääsi sisälle melko vähällä jonottamisella. Tähänkin kävi museokortti. Valtavat rakennustelineet peittivät suuren osan toisesta seinustasta, mutta samanlainen se taisi olla kuin toinenkin seinusta.
Hagia Sofia vähemmän mairittelevasta, mutta hyvin realistisesta turistibussikulmasta.
Hagia Sofia on osittain rempassa ja 3D-mallinnuslätkiä on seinissä ja pilareissa.
Hagia Sofian katossa näkyy kirkko- ja moskeijahistoria.
Sininen moskeija Hagia Sofian yläkerran ikkunasta kuvattuna.
Hagia Sofian yhteydessä on mahtimiesten hautakammioita. Huomaa turbaanit!
Kenkien kiillotusta.
Ennen Topkapiin yrittämistä päätin käydä lähistöltä löytyvässä arkelogisessa museossa. Sinnekin pääsi museokortilla. Museota remontoitiin maanjäristyksiä paremmin kestäväksi, joten päänäyttelyt tuntuivat osittain olevan väliaikaisesti järjestettyinä. Museon parasta antia oli mielestäni Istanbulin historia. Etenkin kun oli jo ehtinyt käydä useissa esitetyissä paikoissa. Lisäksi siellä oli lähes pakolliselta tuntuva keramiikkanäyttely ja mielenkiintoisempana kohteena lähiseudun hautauskulttuurinäyttely, jossa oli mm. kaikenlaisia sarkofageja.
Arkeologisen museon hienoin rakennus. Sisällä keramiikkaa *haukotus*.
Sarkofagi valkaistulla naamalla.
Korvamerkitty kulkukoira ottaa rennosti helteessä.
Kello oli ehtinyt jo myöhäiseen iltapäivään, joten oli aika siirtyä katsomaan joko Topkapin palatsiin pääsisi sisälle ilman ruuhkia. Pääsihän sinne. Jonoa ei ollut ollenkaan. Museopassilla pääsi sisälle paitsi palatsiin, myös muuten lisämaksulliseen haaremiin. Neitoja siellä ei valitettavasti ollut, kuten ei sulttaania ja eunukkejakaan. Sen sijaan tämä isohko palatsin ydin oli todella koristeellinen ja ehdottomasti vierailemisen arvoinen.
Muualta palatsista löytyi näyttely, jossa oli esillä Islamin pyhiä reliikkejä kuten Mooseksen puinen sauva, Daavidin miekka, profeetan X paistinpannu, lukuisia purkkeja joissa oli legendan mukaan profeetan partaa. Profeetan jalanjälki oli joillekin todella syvällinen uskonnollinen kokemus. Itseä jäi lähinnä mietityttämään, että josko arabit olisivat kuitenkin koijanneet ottomaaneja näitä reliikkejä islamilaisen ystävyyden merkiksi lähetellessään. Hmmmm...
Topkapin palatsin haaremin ulkokäytävä.
Aika tarkasti määritetty käyttäjäkunta.
Topkapin palatsin Imperial Hall. Oikealla sulttaanin valtaistuin.
Chillaushuone Topkapin palatsin haaremissa.
Haaremin sisäpiha.
Palatsin puutarhan ruusuja.
Peseytymispaikan nokkimisjärjestys
Seuraavassa lisää vanhan kaupungin näkemisiä. Basaarien ja moskeijojen suuntaan mennään.
