Toinen osa jatkaa Beyoglun (opin vähitellen kirjoittamaan tuon) näkymien käsittelyä korkealta, rannalta ja pussikaljaportailta. Aloitetaan yllä olevassa kuvassa näkyvältä metroasemalta, joka on rakennettu sillan päälle. Oikeastaan ihan hyvä idea sillä se palvelee kultaisen sarven molempia rantoja ja tarjoaa myös jalankulkusillan vesistön yli.
Beyoglun parhaat näkymät tarjoaa Galatan torni, jonka genovalaiset rakensivat vuonna 1384 osaksi Konstantinopolin puolustuslinnoituksia. Näköalatasanne on ~52 metrin korkeudessa ja itse torni on 35 metriä merenpinnan yläpuolella. Ympäröivät rakennukset ovat matalampia, joten tornista näkee pitkälle joka suuntaan. Mutta mutta... torniin on pitkät jonot ja siellä hoputetaan kiertämään näköalatasannetta ympäri, jotta muut pääsevät sisään. Pääsymaksu on 25 TL eli reilut 8 €. Itse pääsin tunnissa näköalatasanteelle ja ajoitus oli sopiva auringonlaskun näkemiseksi.
Tornin ympäristö, etenkin eräät rappuset ovat suosittu hengailupaikka. Lähistön marketista olutta ja pussikaljalle portaille. Kokeilin toimivaksi konseptiksi. Ihan joka marketista ei uskonnollisista syistä saa alkoholia, mutta siinä lähellä on riittävästi vapaamielisempiä vaihtoehtoja. Pitkän kuuman päivän päätteeksi paikallinen Efes bulkkipilsner maistuu jumalaiselta suoraan tölkistä joukkoon sulautuneena pussikaljaportailla. Huonompaa olutkokemusta tarjosi niin'ikään paikallinen (sama panimo?) Bomonti. Maltainen, mutta täysin mitäänsanomaton kokemus, vaikka nautin tuopista jalkapallon paikallispeliä telkusta seuratessa. Piti sitten siirtyä saksalaisten vehnäoluiden pariin. Baari oli valikoimien perusteella tarkoin valittu expat paikka. Turkkilaiset eivät vielä ymmärrä oluiden päälle.
Beyoglun parhaat näkymät tarjoaa Galatan torni, jonka genovalaiset rakensivat vuonna 1384 osaksi Konstantinopolin puolustuslinnoituksia. Näköalatasanne on ~52 metrin korkeudessa ja itse torni on 35 metriä merenpinnan yläpuolella. Ympäröivät rakennukset ovat matalampia, joten tornista näkee pitkälle joka suuntaan. Mutta mutta... torniin on pitkät jonot ja siellä hoputetaan kiertämään näköalatasannetta ympäri, jotta muut pääsevät sisään. Pääsymaksu on 25 TL eli reilut 8 €. Itse pääsin tunnissa näköalatasanteelle ja ajoitus oli sopiva auringonlaskun näkemiseksi.
Tornin ympäristö, etenkin eräät rappuset ovat suosittu hengailupaikka. Lähistön marketista olutta ja pussikaljalle portaille. Kokeilin toimivaksi konseptiksi. Ihan joka marketista ei uskonnollisista syistä saa alkoholia, mutta siinä lähellä on riittävästi vapaamielisempiä vaihtoehtoja. Pitkän kuuman päivän päätteeksi paikallinen Efes bulkkipilsner maistuu jumalaiselta suoraan tölkistä joukkoon sulautuneena pussikaljaportailla. Huonompaa olutkokemusta tarjosi niin'ikään paikallinen (sama panimo?) Bomonti. Maltainen, mutta täysin mitäänsanomaton kokemus, vaikka nautin tuopista jalkapallon paikallispeliä telkusta seuratessa. Piti sitten siirtyä saksalaisten vehnäoluiden pariin. Baari oli valikoimien perusteella tarkoin valittu expat paikka. Turkkilaiset eivät vielä ymmärrä oluiden päälle.
Halic -metroasemasillan laiturilla.
Uusi moskeija sekä Hagia Sofia metroasemasillalta kuvattuna.
Kuvan miekkonen ei tykkää tälläisestä rantaviivan haaskauksesta.
Ruohonleikkureita... kaupungin ytimessä, jossa vaikea pysäköidä... kenellä on oma piha 10 km säteellä???
Paikallinen kierrätyspalvelu koostuu miehestä ja kärrystä.
Kuorma-auton lastin purkaminen aiheutti liikennejumin.
Viihtyisän oloinen ylämäkipätkä.
Panda ja Galatan torni.
Pussikaljaportaat Galatan tornin juurella.
Suosittu aktiviteetti tornia kiertävällä tasanteella.
Beyoglu. Taustalla Bosborin silta.
Wanha kaupunki panoramassa. 700 px korkeana sen tarjoilin. Saa nähdä miten pieneksi google sen pienentää...
Topkapin palatsi.
Auringonlasku galatan tornista.
Galatan sillan alla on runsaasti ravintoloita.
Bomonti, yksi maailman mitäänsanomattomimmista oluista. Huono.
Seuraavaksi Konstantinopolin ytimeen eli wanhaan kaupunkiin...
