Edellinen osa jäi Vanajaveden ylittävälle rautatiesillalle kun olin suuntaamassa Aulangon moskiitometsästä rantaa pitkin kohti linnaa. Vettä satoi edelleen ja hetki sillan ylityksen jälkeen sillalle sattui armeijan polkupyörämarssi. Mahtoi olla ihanaa siinä kelissä.
Kansallismuseon opasvihkosen mukaan Hämeen linna rakennettiin 1200-luvulla tukikohdaksi silloisen Ruotsin ja Novgorodin rajalle. Nykyinen päälinna valmistui noin 1520 ja 1770-luvulla linnan ympärille rakennettiin bastionit ja vallihauta. Linnasta tuli vankila 1830-luvulla. Restaurointi aloitettiin 1956 ja vuodesta 1979 se on ollut avoinna yleisölle. Linnaa ei ole restauroitu yhtä pitkälle kuin Turun linnaa, mutta toisaalta vankilaksi muuttaminen aiheutti tuhoja ja rahaakin saattoi olla vähemmän käytettävissä.
Museokortti heilahti ja niin oli pääsylippu hallussa. Otin myös lisämaksullisen tiketin Heavy Metal -näyttelyyn, joka esittelee aseita ja haarniskoja. Näyttely päättyy 23.10.2016 eli sinnehän jopa ehtii vielä vaikka blogini keskiviikkoiset legendat, kuten tämä, ovat usein pari kuukautta myöhässä itse tapahtumahetkestä. Opastettu kierros linnaan lähti juuri ennen kuin sain lippuni, joten siihen oli helppo liittyä ensimmäisessä pysähdyspaikassa. Linnan historiasta sai enemmän irti kierroksella kuin joitakin opastelappuja lukemalla. Heavy Metal oli hyvä lisäys linnakierrokseen. Todella hyväkuntoisia haarniskoja hienosti esillepantuna.
Silta yli Vanajaveden. Armeijan pyörämarssi etenee sateisissa tunnelmissa.
Veneparkki Vanajaveden rannalla.
Museo Militarian tyylikäs tiilirakennus.
Museo Militarian kalustoa linnan edustalla.
Linnan sisäpihaa.
Opastetulla kierroksella oli tungosta.
Heavy metal -tilapäisnäyttely linnassa.
Moderni haarniska linnassa.
Hääkäyttöön suljettu sali.
Olin myös hyvin tyytyväinen että vietin aamupäivän luonnossa sillä
linnassa ollessani ulkona ropissut sade oli muuttunut kaatosateeksi. Lopulta oli kuitenkin aika lähteä eteenpäin... satoi tai ei. Linnan edustan puiston jälkeen edessä avautui puutalokaupunki, joka vähitellen muuttui modernimpaan betoniin torin lähestyessä. Torille päästyäni alkoi kunnon kaatosade mikä teki kuvaamisesta mielenkiintoista. Vähän huonosti tosin näkyy kuvissa. Ainoastaan kirkkokuvassa on selvästi näkyvissä.
Sateen hieman laannuttua oli hyvä mennä torinlaidan Subwayhin vetämään patonkia ja lämmittelemään. Sadevarjo ja sateenpitävät vermeet oli onneksi mukana, joten pahemmin ei tarvinnut kuivailla mitään. Patongin jälkeen vielä pyörähdys ympäri pientä keskustaa ennen kuin juna kutsui. Takaisin Espooseen vievä lippu oli netin alelippuja, joten junalle oli ehdittävä vaikka perjantainen olut olisi maistunut. Hämeenlinnassa ei käsittääkseni ole omaa panimoa, joten pakollista stoppia paikallisen perässä ei ollut tarve tehdä.
Lätäköitä ja puutaloja.
Hämeenlinnan kirkko kaatosateessa.
Kaatosade keskeytti renkaanvaihdon torin laidalla?
Torin penkit sademuodostelmassa.
En käynyt, joten jäi epäselväksi viitataanko tässä oluttyyliin vai hintaan.
Skootteri parkissa torin laidalla.
Amerikan rautaa ylittämässä Sibeliuksenkatua.
Katunäkymää lätäkön kautta.
Tyyne kiskoo pyörätelinettä jorpakkoon.
Verkatehtaan kuja.
Kalamiestä ei kaatosade haittaa.
Hämeenlinnan legendat tuli kuvattua Sony a7ii:lla, jossa kiinni "ikäviin tilanteisiin" käytettynä ostamani 28-70 kittizoom ja adapterilla kiinni olleella Canon FDn 80-200 f4 L -objektiivilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti