J seikkailee ja valokuvaa: Turku - osa II

Edellinen osa jäi Martinsillan grilliburgerin jälkeen "janoisiin" tunnelmiin. Purilaisen kanssa vedetty limppari ei perjantaimatkailijan janoa sammuttanut vaan siihen tarvittaisiin paikallista panimotuotetta. Mainioilla pale aleilla lukuisilla olutfestareilla minut vakuuttanut kaarinalaisen Radbrew:n Radbar oli siis ensimmäisenä mielessä. Paikka löytyy Uudenmaankadun varrelta Vartiovuoren kupeesta. Sinne oli toki Martinsillan grilliltä matkaa korttelikaupalla ja turistina "en voinut" edetä suoraan linjaa.

Piti poiketa mm. ihmettelemään urheilupuistoa, josta takaisin joen rantaan. Rantakadun terassit houkuttelivat, mutta eivät pyydystäneet. Livemusaakin oli tarjolla Vähätorilla. Parin biisin jälkeen takaisin muinaisemman kulttuurin pariin. Keskiaikaiset rakennukset ovat Turussa harvinaisia kaupungin iästä huolimatta. Tuomiokirkko yksi, vai linnan lisäksi ainoa(?), sellainen. Kyseessä on kaikkitietävän Wikipedian mukaan myös Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Itselleni tuli täysin puskista, että sinne on myös haudattu yksi Ruotsin kuningattarista. Olkoonkin, että Kaarina Maununtytär oli kuningattarena vain 87 päivää yllättävien kääteiden vuoksi. Kaikkitietävässä wikissä on yllättävän mielenkiintoinen artikkeli tuosta entisestä kuningattaresta.

Paikallinen kieltolappu.

Paavo Nurmi stadion.

Turku Åbo Aurajoen varrella.

Läntisen rantakadun terasseja.

Tuomiokirkko (85,53 m korkea).

Tuomiokirkon penkkirivien välissä.

Ruotsin kuningattaren Kaarina Maununtyttären (1550-1612) hauta.

Laivan pienoismalli tuomiokirkossa.

Historian jälkeen tuopista minut erotti vain banaanin muotoinen reitti Vartiovuoren huipun kautta Radbariin. Tarpeeton banaani pubikierroksen aloituksen suhteen, mutta olisi jääneet mm. Härski Hartikaisen portaat välistä! En tiedä miksi Härski Hartikaiselle on nämä viisi porrasta nimetty, mutta ei se väärinkään voi olla.

Lopulta määränpäässä: Radbrewn post apocalyptisen teeman mukaisessa Radbarissa. Olen hyvin lahjakkaasti unohtanut mitä otin, mutta ihan olutfestareilla tutuksi tulleeseen "vakiovalikoimaan" se ei kuulunut enkä tunnista sitä esim. ratebeerin listalta. Pääasia, että maistui janoiselle matkaajalle. Baarin sisustusta en ole kuitenkaan unohtanut. Nautiskelin olueni autonrenkaiden suikaleilla päällystetyllä sohvalla ja lepuutin tuoppia ovesta improvisoidulla pöydällä. Oliko mukava sohva? No ei varsinaisesti, mutta siitä oli näkymät muualle baariin kadun sijasta ja pitihän sitä kokeilla. Teeman mukaan mennään jos kerran ryhdytään. Mielläni käyn uudelleenkin mikäli paikkakunnalle eksyn. :)

Härski Hartikaisen portaat.

Vartiovuoren observatorio.

Radbrew:n teeman mukaisesti sisustettu Radbar.

Radbarista poistuessani aurinko paistoi vielä kohtalaisen korkealta. Hyvä, sillä seuraavaksi suuntana oli panimoravintola Koulu, jossa on takapihalla viihtyisä biergarten. Reittivalintani panimoravintolalle kulki varsin ankean kauppatorin kautta. Onneksi siellä oli pari Naakkaa piristämässä.

Suomen suurimmaksi panimoravintolaksi itseään mainostava Koulu ottaa nimensä sijainnistaan: vuonna 1889 valmistuneesta koulurakennuksesta. Tyylikkäät on puitteet! Koulutusta paikka ei käsittääkseni tarjoa, mutta olutta ja ruokaa löytyy. Itse tyydyin olueen ja terassin eli biergartenin innoittamana otin koulun vehnäoluen. Vehnis ja terassi on harvemmin pettävä yhdistelmä ja toimihan se tälläkin kertaa.

Kenties Turun ainoa ratikka jumittaa kauppatorilla jätskikioskina.

Naakat suu makeana.

Koulun vehnäolut erittäin viihtyisässä biergartenissa nautittuna.

Rock!

Koulun jälkeen tuli koluttua muutamat keskustakorttelit kunnes löysin itseni jälleen Aurajoen varrelta. Kohdalle ajanutta Jakke Jokilauttaa harkitsin hetken, mutta toisaalta sen juomatarjonnasta ei ollut mitään tietoa, joten pysyin alkuperäisessä suunnitelmassa. Taaperrus vei vähitellen kohti kauppatorin lähellä sijaitsevaa Brewdogin baaria. Paikka osoittautui lähes tyhjäksi vaikka perjantain ilta oli jo pitkällä. Liekö sitten samaan aikaan olleen Ruisrockin vaikutusta vai mitä. Reittausblogin pubikierroksella arvon bloggaaja oli ainoa asiakas. Paha sanoo, mutta jo iltapäivällä Radbarissa oli saman verran väkeä ja seuraavana vuorossa ollut Cosmic Comic Cafe oli suorastaan pullollaan.

Oli miten oli, mutta kevään Skotlannin kierroksella erinomaiseksi toteamani Jet Black Heart toimi edelleen. Lasillisen jälkeen oli jälleen aika jatkaa matkaa. Kierroksen viimeiseksi paikaksi olin säästänyt jo aiemmin mainitsemani sarjiskahvilan. Olutta ja sarjiksia takaisin Espooseen vievää bussia odotellessa. :)

Cosmicin löytäminen olikin sitten luku itsessään. On meinaan huonosti merkattu sijainti, jonne kuljetaan kauppakeskuksen tuulikaapista. Kauppakeskus oli jo suljettu, joten ei ihan ekana tullut mieleen mennä kokeileen ovea vaikka osoite oli mielestäni oikea. Hölmistyneenä vedin korttelin kadunpätkän eestakaisin kunnes sitten menin sinne ostoskeskuksen ulko-ovelle ja aukihan se oli. Asiakkaita tosiaan riitti, mutta löysin maistuvan vehnäoluen, hyllystä hyvän sarjiksen ja riittävästi pöytätilaa.