keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Valkmusan kansallispuisto - Keväthangilla

Päivän aiheena kierros Valkmusan kansallispuiston keväthangilla. Kotkan ja Pyhtään alueella sijaitseva kansallispuisto kattaa eteläisen Rannikko-Suomen suurimmat ja monipuolisimmat suoalueet. Suurimmuudesta huolimatta kansallispuisto on pienikokoinen - vain 17 neliökilometriä. Virallisia reittejä on kaksi: läntisen keitaan rengasreitti (2,3 km) ja Moronvuoren tuvan reitti (2 km). Reitit eivät lähde liikkeelle samasta paikasta eivätkä ne ole yhteydessä toisiinsa. Lukuunottamatta talvea, jolloin koko suoalue on hiihdettävissä.

Nyt kuvissa ja tunnelmissa on läntisen keitaan rengasreitti nättinä maaliskuun viimeisenä päivänä. Pieni parkkipaikka oli iltapäivällä saapuessa lähes täynnä, vain pari paikkaa oli jäljellä. Rengasreittiä päätettiin kulkea vastapäivään hieman päälle yksi kierros, koska alkupätkää piti päästä vilkaisemaan illan pehmeämmässä valossa. Reitin lankkujen päälle oli tamppautunut kantava polku, joten eteneminen vaelluskengillä oli helppoa.

Lankkujen päällä oli tamppautunut polku

Tunteja hautunutta chilikananuudelia ja herneproteiinirouhetta lounaaksi. Mmmm... pehmeetä.

Aurinko lämmittää neulasiakin.

Lumista suota.

Jäljet.

Erilainen.

Läntisen keitaan reitin varrella on suonlaidan metsään rakennettu näkötorni, joka vetää maksimissaan 10 henkeä. Väittävät, että kansallispuisto on tunnettu runsaslukuisista linnuista ja perhosistaan. Sulan aikaan ehkä näin. Tällä lumisella kierroksella nähtiin ja kuultiin tasan yksi pikkulintu, joka tosin oli lähellä näkötornia. Tornin juurelta löytyy muutama pöytä evästämiseen. Omat eväät, kahvia ja suklaata lukuunottamatta, oli vedetty jo aiemmin suolla täydessä auringonpaisteessa olleella lankkukasalla.

Kapuamassa näkötorniin metsän laidalla.

 Lumista suota näkötornista nähtynä.

Suon halki kohti metsänreunan koivikoita.

Kahvit lankkureitin varrella olevalla penkillä.

 Lankut kulkee hangen alla.

 Varjot pitenee auringon laskiessa.

 Suopursu valokeilassa - oma suosikkini päivän otoksista.

Polku männikössä.

Ylilento.

 Latua ilta-auringossa.

Iltalenkillä.

Pitänee tulla joskus kesällä kiertämään lankut uudelleen. Varmasti erinäköinen paikka silloin.

Ei kommentteja: