keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Pietari - Osa 3 - Terassia etsimässä

Peterhof Express jätti kyydistä lähtöpaikkaan Eremitaasin kulmalle. Oli aika etsiä juotavaa... ja toisaalta katsastaa Pietari-Paavalin linnoitus. Sinne päin siis, matkalla olisi varmaankin jossain terassi. Reitti vei ensin siltaa pitkin Vasileostrovskyn saaren kärkeen. Saaren kärjessä on puisto ja monumentaalista rakennuskantaa. Ei kuitenkaan terassia...  Puistosta olin näkevinäni terassin Pietari-Paavalin linnoituksen rannalla. Kenties janoisen miehen kangastus? Eteenpäin.

Eremitaasin viereisen puiston animaaleja.

Sukellusvene oli liittynyt päivän aikana rivistöön.

Reitti linnoitukselle vie suuren purjelaivan ohi. Laiva on iso, joten yllätyksenä se ei reitille osunut. Yllättävämpää oli että laivan ikkunasta näkyi kun joku polki kuntopyörää. Jännä paikka kuntosalille. Oli siellä toki fine diningilta näyttävää ravintolaakin. Mutta ei sitä haettua terassia. Eteenpäin... (huolto)silta linnoitukseen lähtee laivan läheltä.

Linnoituksen päädystä, muurin ulkopuolelta, löytyi ravintola, mutta terassia ei ollut silläkään. Hiekkarannalta löytyi lopulta aidattu alue taidehiekkalinnoille. Ei siis terassia. Näkymä Nevalle ja sen toiselle puolelle sentään oli hieno. Kulman takaa pääsi linnoitukseen sisälle vesibussilaiturin kautta. 

Laivassa on ravintoloita ja kuntosali. Taustalla Vasileostrovskyn saaren kärki.

Pietari-Paavalin linnoituksen rantanäkymää.

Pietari-Paavalin linnoitus perustettiin Jänissaarelle vuonna 1703 Pietari Suuren käskystä. Samalla hän tuli perustaneeksi Pietarin kaupungin. Vuonna 1733 sen keskelle kohosi 122 metriä korkea katedraali, joka näkyy matalaksi rakennetussa kaupungissa pitkälle. Linnoitus valmistui lopulta vuonna 1740 eikä sitä koskaan käytetty sotatoimissa, koska vuonna 1703 Pietari Suuri oli perustanut myös Kronstadtin linnoituksen Pietarin edustalla olevalle Retusaarelle. Tämä linnoitus jo käytännössä esti vihollisen pääsyn Pietarin edustalle.

Linnoituksessa on nykyään mm. museoita ja kahviloita, mutta ei sitä terassia... Kirkossa olisi voinut olla mielenkiintoista käydä kurkkaamassa, koska siellä on ilmeisesti Pietari Suuren valloitusten liput sekä kaikkien Pietarin ja kaikkien hänen jälkeisien keisarien haudat. Pakko olla hieno sisältä, mutta ei ollut tuohon aikaan enää auki... eteenpäin siis.

Linnoituksen tiilirakennuksia.

Linnoituksen keskelle (kirkolle) vievä tie.

Avulias pupujoukko linnoituksessa. (Viimeinen on vaan hengessä mukana)

Vesiskootterilla pääsee Pietari-Paavalin linnoituksen ympäri.

Linnoituksesta tuli poistuttua kävelysiltaa pitkin Burger Kingin kulmalle. Aika kääntyä takaisin Nevan ylittävälle Troitskiy sillalle ja kohti Nevskiä & hotellia. Sieltä suunnalta ainakin löytyy niitä terasseja ja pääsee käymään suihkussa ennen illallista. Troitskiy johtaa Mars-kentälle, jonka keskellä palaa Neuvostoliiton ensimmäinen ikuinen tuli. Tuli sytytettiin vuonna 1957. Vielä yhdeksän vuotta niin se on kestänyt pidempään kuin Neuvostoliitto.

Verikirkko pilkistää Marsin kentällä olevassa lätäkössä.

Kentälle näkyy Verikirkko. Tuo Pietarin kirkoista ulkoisesti blingein. Siellä vierailu sai odottaa seuraavalle päivälle. Nyt tuli tyydyttyä kävelemään ohi sillä siitä suunnasta löytyy paljon ravintolaa ja pubia. Kuten esimerkiksi James Cook Pub ja Cafe, jonka aurinkoinen terde löytyy Sweden housen vierestä. Ruotsin lippu hulmuaa näköpiirissä ja olutta on. Melkein kuin toisessa naapurissa istuisi. Matkaakin etapin lähtölaiturista vain 1,3 kilometriä... jos siis olisi kulkenut lyhintä reittiä. Nyt tuli taivallettua janoisena (vettä oli, mutta sitä ei lasketa) noin 5 kilometriä.

Toinenkin olisi maistunut, mutta aika painella suihkun kautta syömään. Kazanin katedraalin takaa löytyvä Mamalyga eli mammaliiga oli kuulemma hyvä ja kohtuuhintainen. Paikan päällä selvisi, että  hinnat olivat nousseet ja menukin vaihtunut. Ilmeisesti noussut kovempaan liigaan. Ruuan suhteen ei valittamista ja määrääkin oli eli vatsan sai täyteen.

Paikan sijainti ei näkymien suhteen olisi voinut olla juurikaan parempi. Kanaalinäkymä Verikirkolle on yksi yleisimmistä netin kätköistä löytyvistä kuvista kun Pietaria etsii. Tässä siis kaksi vaihtoehtoa lisää siihen listaan. Ensimmäinen Kazanin katedraalin takaa Leijonasillalta. Otettu ennen lounasta ja jälkimmäinen lounaan jälkeen katedraalin etupuolelta. Piti siinä välissä myös katedraalia itseään. Ihan keskilinjalle ei päässyt kun siinä oli yksi lukuisista kanaaliristeilymyyntipisteistä. Keskiyön lähestyessä ehti lopulta hotellille saakka vetämään lepoa palloon. Huomennakaan ei olisi lepopäivä. Eihän tässä nyt sentään lomalla olla... eiku. :)

Kliseinen kuva numero n: kanaalinäkymää verikirkkon suuntaan.

Kazanin katedraali on massiivinen näky.

Kliseinen kuva numero n+1: auringonlaskun kanaalinäkymää verikirkkon suuntaan.

Armenialainen kirkko erottuu massasta Nevskin varrella.

Oishan siellä julkista liikennettäkin ollut...

Viimeiseen, mutta ei vähäisimpään on jätetty museota, shoppailua ja Leningradin mahtipontinen uusi keskusta.

Ei kommentteja: