Yksi eeppisen road tripin kohokohdista: Maailman ensimmäinen kansallispuisto ja yksi omista suosikeistani - Yellowstone. Viime reissulla puistoa tuli koluttua useamman päivän ajan kesällä kun kaikki alueet olivat auki. Keltainen kivi julistetiin kansallispuistoksi vuonna 1872 ja UNESCOn maailmanperintökohteeksi heti ensimmäisten joukossa reilut sata vuotta myöhemmin eli 1978. Aktiivisen supertulivuoren päällä sijaitseva kansallispuisto sisältää paljon geotermistä ihmeteltävää ja myös julmetun nättiä luontoa. Kun geysirit alkavat kyllästyttää niin jostain päin puistoa löytyy erilaista ihmeteltävää.
Yellowstonessa voi sataa lunta kesälläkin. Nyt oli menossa syyskuun puoliväli. Alkuperäisessä reissusuunnitelmassa paikanpäälle olisi pitänyt saapua vasta seuraavana päivänä, mutta Portlandissa kahvin ääressä nähty sääennuste kylmästä rintamasta sai ajamaan pidempää siivua (1100 km edellisenä päivänä), jotta kansallispuistoon ehtisi päivää aikaisemmin. Lumisateet kun saattaisivat sulkea teitä, Yellowstonessa suljetaan hyvin helposti, ja auton "all weather" renkaat eivät ehkä riittäisi vuoristossa jos lunta tulisi paljon.
Läntinen sisäänkäynti oli keskipäivällä hiljainen.
Mukiteline oli kuin tehty pitämään Canonin FD 70-200 f4 L -telezoomia, joten se piti.
Majoitus
oli West Yellowstonin pikkukaupungissa, kuten edelliselläkin reissulla.
Se on kätevästi kansallispuiston läntisen portin vieressä ja siellä on
tarpeelliset palvelut. Hotellille ehtisi illallakin, joten sukkana
sisään puistoon punaista interagency korttia henkkarien ohessa
vilauttamalla. Rahalla saatava lippu on voimassa viikon ja se kattaa
myös viereisen Grand Tetonien kansallispuiston. Punaisella kortilla
pääsee vaikka joka päivä.
Lämpötila oli noin +10°C eikä vesisadettakaan olisi tulossa vielä tunteihin. Puiston pohjoisosaan ei läntiseltä sisäänkäynniltä päässyt, koska yksi reitti oli tietöiden vuoksi poikki ja toinen oli säiden puolesta kiinni. Lumisena päivänä ehtisi kiertää sisäänkäynnin läheisiä paikkoja, joten suuntasin auton Gibbon Fallsin kautta Artist's Paintpotsille ja sieltä Norris basinin kautta toiselle puolelle puistoa kanjonille ja lopulta järvelle saakka.
Gibbon Falls.
Artist's Paintpots on pieni, nätti ja parin käyntikerran perusteella suhteellisen rauhallinen alue, jossa on pieniä värikkäitä lähteitä ja kupliva mutaa. Taiteilijan maalikippoja siis. Pienehköltä parkkipaikalta edestakaista matkaa kertyy noin kaksi kilometriä. Kierros kulkee hyvät näköalat tarjoavan mäen kautta.
Puro Artists' Paintpotsilta.
Artists' Paintpots aluetta.
Kuplivaa valkeaa mutaa. Taiteilijan valinta.
Norris basin on suuri geysiralue hieman Paintpotsilta eteenpäin. Kenties nimetty Chuckin mukaan, kenties ei. Virallisen totuuden mukaan ei. Norris on myös tärkeä risteys, josta voi kääntyä puiston pohjoisosaan tai itäosaan. Maamerkki siis ihan opasteidenkin puolesta. Norrisin geysiralue on puiston vanhin, kuumin ja puiston omien sivujen mukaan myös dynaamisin. Lähes kaikki thermaalit ovat kiehumislämpöisiä.
Norrisilla sijaitsee myös Maailman korkeimmalle purkautuva aktiivinen geyrir. Steamboat yltää yli 90 metriin silloin epäsäännöllisen harvoin kun se isosti purkautuu. Edellinen purkaus oli syksyllä 2014. Steamboat sijaitsee Norrisin metsäisellä Black basin puoliskolla. Norrisin toinen puolisko, Porcelain basin, on autiompi ja värikkäämpi. Väriloisto kertoo veden lämpötilasta, sillä värit ovat eri lämpötiloissa viihtyvien bakteerien aiheuttamia. Luonnon oma lämpömittari. Oma suosikkini on vihreän värinen puro alueen keskellä.
Kuollutta metsää Norris basinilla.
Steamboat on maailman korkeimmalle (90+ metriä) vettä syöksevä aktiivinen geysir. Tämä purkaus ylsi noin metriin.
Lumihuippuinen vuori kaukaisuudessa.
Vixen geyser purkautuu Norrisin alueella.
Porcelain basin on Norrisin toinen puolisko.
Vihreä puro Porcelain basinissa.
Turkooseja lähteitä Porcelain Basinissa.
Eteenpäin. Tähän väliin voisi myös mainita helpoimman tavan havaita eläimiä Yellowstonessa. Liikenneruuhkasta tietää, että jotain on tapahtumassa. Pysähtymällä ja kiikaroimalla voi myös tehdä jäynää. ;)
Yellowstonessa on Grand Canyon, joka on pienempi joskin värikkäämpi kuin Arizonassa sijaitseva kaimansa. Syvyyttä 39 km pituisella kanjonilla on noin 240-370 metrin väliltä. Kanjonin synnystä viralliset sivustot kertovat, että 14k-18k vuotta sitten jääkaudella Yellowstonejärven jääpatojen sulaessa uudestaan ja uudestaan Yellowstonejokeen tuli massiivisia tulvia, jotka aiheuttivat kovan eroosion ja sitä myötä kanjonin. Kanjonin värit kertovat alueen vulkaanisesta toiminnasta.
Kanjonin hienoimpana nähtävyytenä on mielestäni 94 metriä korkea Lower Falls -vesiputous. Vesiputouksen suulla on aitio ja lisäksi putousta pääsee ihailemaan lukuisista näköalapaikoista kummaltakin puolelta kanjonia. Pohjoispuolen mielestäni hienoin näkymä löytyy muutama kuva alaspäin. Kuvassa näkyy myös syvemmälle kanjoniin menevä polku, mutta mielestäni ylhäällä oli hienompi näkymä. Lower Fallsin nimestä voinee päätellä, että olemassa on myös Upper Falls. Se sijaitsee lyhyen matkaa ylävirtaan ja on 33 metriä korkea. Kuvaa molemmista putouksista kanjonin eteläpuolelta löytyy edellisen reissun legendasta (baby bisonin ohella!).
Kanjonin hienoimpana nähtävyytenä on mielestäni 94 metriä korkea Lower Falls -vesiputous. Vesiputouksen suulla on aitio ja lisäksi putousta pääsee ihailemaan lukuisista näköalapaikoista kummaltakin puolelta kanjonia. Pohjoispuolen mielestäni hienoin näkymä löytyy muutama kuva alaspäin. Kuvassa näkyy myös syvemmälle kanjoniin menevä polku, mutta mielestäni ylhäällä oli hienompi näkymä. Lower Fallsin nimestä voinee päätellä, että olemassa on myös Upper Falls. Se sijaitsee lyhyen matkaa ylävirtaan ja on 33 metriä korkea. Kuvaa molemmista putouksista kanjonin eteläpuolelta löytyy edellisen reissun legendasta (baby bisonin ohella!).
Vapitiuros tien varressa = välitön liikennejumi.
Yellowstonen kanjoni, jota Yellowstonejoki kaivertaa syvemmäksi.
Korppi tarkkailee tilannetta.
Lower Falls on kanjonin putouksista korkeampi (94 metriä).
Sukimista.
Tämän kraaterin nimi on oikeasti Mud Volcano eli mutatulivuori. Mmmm... kuplivaa kuumaa mutaa.
Laakson ja Mud Volcanon kautta tuli vielä ajettua järvelle. Vesisateet olivat jo alkaneet ja ennusteiden mukaan sadetta tulisi kiihtyvällä tahdilla. Fishing bridgen (kalastus kielletty) vierailukeskus osoittautui hyvin pieneksi ja vaatimattomaksi. 350 neliökilometrin laajuinen järvi 2357 metrin korkeudessa sen sijaan ei ole pieni ja vaatimaton. Ilta alkoi jo hämärtää, joten takaisin West Yellowstoneen ja hotellin kautta Buffalo Bariin. Crosswinds Inn oli kätevästi varattu parin korttelin päästä kyseisestä anniskeluravintolasta.
Olen monessa yhteydessä suositellut Buffalo baaria ja suosittelen sitä vielä viimeisen kerran tässä. Hyvät paikalliset oluet ja mielestäni mainiota pubiruokaa. Ei vaikuttanut tälläkään kertaa turistiselta paikalta. Oluen parissa sai samalla arvuutella paljonko lunta yön aikana tulisi.
Yellowstonejärvi on 2357 metrin korkeudella merenpinnasta.
Etenee nätisti omalla kaistallaan sateisessa illassa.
Crosswinds Innin tilava huone.
Buffalo bar. Hyviä paikallisia oluita ja ruokaa. Mahtipaikka!
Toisessa osassa on valkoisempaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti