Idea vehnäoluiden vertailuun syntyi kun silmiini osui joululoman aikaan Tampereella Nokian Elowehnää, minkä pitäisi legendan mukaan olla laadukasta vehnistä. Sujautin yhden kassan kautta kassiini ja roudasin mukanani takaisin Saksaan, tuohon vehnäoluen kotimaahan. Saksalaiset haastajat on hankittu lähikaupastani, Rewestä, sen perusteella mitä siellä on tarjolla ja mitä Ratebeerin ja Olutoppaan olutnörtit ovat arvostaneet korkealle. Molempien sivustojen kovasti rakastamaa Weihenstephaneria olisin hakenut kauempaakin, mutta sitä ei ole tietääkseni saatavilla tästä kaupungista, ainakaan pullotettuna.
Vertailu suoritetaan rinnakkaismaisteluna. Saksalaiset haastajat saapuvat 0,5 litran pulloissa ja Nokian tuote on 0,33 litran pullossa, joten juotavan kokonaismäärän järkevänä pitämisen vuoksi vertailun laajuus on rajoitettu kolmeen olueen. Vertailussa ovat mukana:
- Nokian Keisari EloWehnä
- ABV 5,3%
- 7,39 €/l (Alko)
- Paulaner Hefe-Weissbier
- ABV 5,5%
- 1,58 €/l (Rewe)
- 6,34 €/l (Alko)
- Franziskaner Weissbier
- ABV 5,0%
- 1,70 €/l (Rewe)
- 6,54 €/l (Alko)
Ostolitrahinnoissa on eroa, sanoisinko että "melkoisesti." Tuotantovolyymissä on toki eroa Nokian Panimon ollessa merkittävästi pienempi kuin vertailun saksalaiset, jolloin mittakaavaetua ei ole yhtä paljon. Paulaner on Alkon sivujen mukaan tuotantovolyymiltään Baijerin suurin panimo. Volyymeistä huolimatta suurin syy lienee valtioiden politiikassa, sillä Saksassa olut on elintarvike, mutta Suomessa olut on saatanasta. Kun vertailuun otetaan mukaan Alkon hinnat myös saksalaisten oluiden osalta, tilanne tasoittuu merkittävästi. Nokian tuotos on toki edelleen kallein, mutta laitetaan se nyt vaikka niiden tuotantovolyymien piikkiin.
Pakkauksista sen verran, että Nokian tuotos on selvästi vaatimattomin: yksi etiketti, sekin vinossa, ja kultainen korkki. Molemmissa Saksalaisissa on etiketit edessä, takana ja ylhäällä, sekä kuvalliset korkit. Elowehnän etiketti on kuitenkin ulkonäöltään onnistunein. Keep it simple! Paulaner sortuu pikkutarkkaan puuhasteluun ja Franziskanerissa on joku kelen Franziskaanimunkki hieromassa mahaansa.
Bull shittiä on lingottu tarpeeksi, aika siirtyä itse asiaan!
Ennakkotietojen pohjalta odotan Elowehnän olevan tasapäinen kilpailija näille saksalaisille. Molempia saksalaisia olen nauttinut aiemmin, mutten koskaan samalla kertaa.
Osittaisen kaadon jälkeen
Elowehnän vaahto on kolmikon vaatimattomin, kun taas Paulanerin vehnis vaahtoaa aivan järjettömästi. Franziskaner on lähempänä Paulaneria vaahtoamisen suhteen. Kaato ei ollut ihan varovaisimmasta päästä. Ei oo tullut vehniksiä hetkeen nautittua niin ei huomannut varoa. Elowehnän vaahto katoaa ajan myötä ihan pikkuisia reunarippeitä lukuunottamatta kokonaan. Franziskanerin vehniksessä pysyy ohut vaahtokerros ja Paulanerin vehniksessä jäännösvaahto on kaksinkertainen Franziskaneriin verrattuna.
Värin puolesta kaikki ovat lähes samanlaisia. Paulanerin vehnis on punertavin, mikä ei ehkä kuvasta näy, mutta yksitellen identtisissä olosuhteissa ihmeteltynä on havaittavissa.
Elowehnästä saapuu nenään banaanista tunnelmaa sekä vehnäistä happamuutta. Ristiinnuuhkiminen paljastaa, että suuria eroja ei nenän puolesta ole. Pientä eroa on, mutta sen voinee laittaa tuoksuun turtuvan nenän piikkiin, koska nuuhkimisjärjestystä vaihtamalla pakka menee sekaisin joka kerta.
Suutuntuman puolesta Elowehnä on (ehkä) aavistuksen verran ohuempi kuin kilpakumppanit, joiden kohdalla Franziskaner on marginaalisesti ohuempi kuin Paulaner. Näiden pienten erojen havaitsemiseen tarvittiin niin monta "varmistusta," että käytännön merkitys on suunnilleen nolla. Keskitäyteläiseen asettuvat asteikollani.
Maun puolesta voin todeta, että erot ovat jälleen kerran pienet. Raikkaan hedelmäisiä, samalla kuitenkin vehnäisen happamia ja jokseenkin banaanisia oluita jokainen. Jälkimakukin on jokaisessa samoilla linjoilla.
Yhteenveto
Nokian Keisari EloWehnän 5,3% versio on parempi kuin ns. maitokauppaversionsa (nautittu aikaisemmin) ja seisoo ylpeänä kahden suuren saksalaisen vehniksen rinnalla. Vertailun voittajaksi nostan kuitenkin Paulanerin pienellä erolla varsin tasapäisesti taisteleviin Elowehnään ja Franziskanerin vehnikseen. Samalla huomataan, että vertailun halvin olut voitti. Välillä niinkin, että massatuotetuin on paras.
Koska olen mielestäni puukieli ja täysi amatööri, otetaan mukaan olutoppaan ja ratebeerin olutnörttien kollektiivinen mielipide. Olutopas arvostaa kirjoitushetkellä Franziskanerin kolmikosta parhaimmaksi arvosanalla 36,4/50. Toisena on Elowehnä (34,9/50) ja viimeiseksi jää Paulaner (33,9/50). Ratebeerin puolella sekä Paulaner että Franziskaner kuittaavat 3,59/5. Elowehnä saa kyseisellä sivustolla 3,04 33 arvion perusteella. Saksalaisille kilpailijoilla on lähes pari tuhatta arviota kyseisellä sivustolla. Piste-ero on sen verran suuri, että tässähän voitaisiin lähteä spekuloimaan, että yliarvostavatko esimerkiksi yhdysvaltalaiset arvioijat eksoottisia saksalaistuttavuuksia, jotka ovat peräisin vehniksen kotiseudulta. Vai ollaanko olutoppaassa suosimassa kotimaista... Oli miten oli, mielestäni kaikki kolme ovat suunnilleen samalla viivalla ja Suomessa ostaisin Nokialaista näistä kolmesta, koska se on paikallisempaa ja tulee selvästi pienemmältä panimolta.
Jälkihuomautuksena todettakoon, etten muuten osta yhtään jo reittaamaani vehnistä ennen kesää. Reittaamattomia kenties uteliaisuuden vuoksi mikäli vastaan kävelee. Vehnis suorastaan vaatii kesäistä terassia ollakseen parhaimmillaan. Nyt keskellä tammikuuta taisin vetäistä yliannoksen vehniksiä. Örgh! Tummaa ja vahvaa sen kuuluu olla keskellä talvea. Olkoonkin, että talvi on täälläpäin jatkuvaa syksyä/kevättä jos Suomeen verrataan.
