Päiväretki Nuuksioon. Bussilla Kattilaan ja kävellen kansallispuiston halki toiselle puolelle Siikajärvelle, josta toisella bussilla takaisin. Myönnettäköön, että tämä on yksi lyhyimmistä puiston halkaisevista kohdista. Puolimatkassa ekstrana sivutuikkaus Iso-Holma -nimiselle järvelle. Polku on Iso-Holmaa lukuunottamatta merkattu, mutta jonkinlainen kartta on kätevä olla mukana. Netti toimi hyvin ainakin tuolla reitillä.
Päivä alkoi pilvisenä, mutta iltapäivällä piti olla 24 °C ja aurinkoista. Ihan niin kuumaksi ei onneksi mennyt, mutta lämmintä oli. 245A bussi oli kyytiin reitin varrelta astuessa täynnä, mutta tyhjeni luontokeskus Haltian kohdalla. Osa kyydissä olleista turisteista oli varmaankin menossa kansallispuistoon, mutta alkoi epäröidä ja jäi kyydistä kun bussi odotteli Haltialla aikataulun mukaista lähtöä. Näihin olisi oikeasti kätevä saada samanlaiset pysäkkinäytöt kuin Helsingin busseissa. Lähes kaikki loput matkustajat poistuivat Haukkalammen pysäkillä, mutta muutama jatkoi Kattilan päätepysäkille saakka.
245A kätevästi Kattilaan.
Kaitlampi.
Sientä pukkaa.
Reitin alkupää meni arvatenkin rauhallisissa merkeissä. Kuolemattomia hirvikärpäsiä oli enemmän kuin muita ihmisiä. Satunnaisesti maasta löytyi sieniä, joista en ymmärrä mitään ja puolukoita, joita vedin mielelläni naamaani. Mustikat oli hyvin pitkälti kerätty ja varpujen määrästä päätellen joku oli saanut hyvän saaliin.
Retkelle olin ottanut mukaan NEX-6:n 10-18 f4 laajakuvazoomilla, joka on oikeastaan pitänyt laittaa myyntiin jo pitkän aikaa FE-optiikoiden rahoittamiseksi. Jotain iloa laiskuudesta, sillä laajakuva sammakkoperspektiivistä toimi mielestäni erinomaisesti. Lisäksi mukana oli 55-210 kittizoomi, jonka sijasta olisi oikeastaan voinut ottaa makron.
Retkiseura oli hoitanut puolukkaa ja proteiinipatukkaa järeämmät syömiset ja paikaksi oli valittu Iso-Holma. Sieltä löytyi nuotiopaikka, jonka penkeillä oli hyvä vetää lämmintä kuppia (johon lämpö termarista) ja munaleipiä. Ruokailun jälkeen tuli tutkittua aluetta hieman enemmän ja sieltä löytyi myös muita nuotiopaikkoja. Selvästi kivoin oli niemen kärjessä. Suopursut tuoksuivat ja järvinäkymät olivat paremmat.
Retkiseura oli hoitanut puolukkaa ja proteiinipatukkaa järeämmät syömiset ja paikaksi oli valittu Iso-Holma. Sieltä löytyi nuotiopaikka, jonka penkeillä oli hyvä vetää lämmintä kuppia (johon lämpö termarista) ja munaleipiä. Ruokailun jälkeen tuli tutkittua aluetta hieman enemmän ja sieltä löytyi myös muita nuotiopaikkoja. Selvästi kivoin oli niemen kärjessä. Suopursut tuoksuivat ja järvinäkymät olivat paremmat.
Satunnainen vaellusporukka.
Mmmmm... puolukoita.
Niskaselfie paljastaa hirvikärpäset tukasta erossa pitävän eräjormavarusteen. Hirvikärpäsiä oli!
Lankut Ahvenistonsuon reunassa.
Lounastauko Iso-Holmalla.
Iso-Holman niemen kärki.
Nuotiopaikka Iso-Holman niemen kärjessä.
Saha ja pukki.
Iso-Holma.
Matka jatkui Ahveniston pienelle lammelle, joka on retkikartta.fi:n karttaa silmäillessäni Nuuksion korkeimmalla sijaitseva lampi/järvi. Saatan toki olla puusilmä ja väärässä. :) Todella nätin väriset sammaleet lammen reunalla.
Lammelta eteenpäin mennessä edessä siinsikin jo Haukkalampea kierävä ruuhkainen reitti. Luonnonrauha päättyi siihen kunnes meno jälleen rauhoittui Mustalammen jälkeen. Mustalammelta on 25 metriä jyrkkää nousua rajakalliolle, joka on yksi Espoon korkeimmista kohdista (110,8 metriä merenpinnan yläpuolella). Espoon korkein kohta on Mustakorven kallio (114,2 m). Rajakallio on osuva nimitys, sillä se tosiaan sijaitsee kaupungin rajalla. Ennen Mustalampea urhea retkikunta oli taivaltanut koko matkan Vihdin puolella.
Rajakalliolta on lyhyt matka alamäkeen Vähä Romlammelle ja Kolmoislammista suurimmalle, jonka reunakalliolta avautui hyvät näkymät kahvitaukoon. Tauon jälkeen olikin jo vähitellen aika suunnata kohti Siikajärven bussipysäkkiä, josta paikallisbussi veisi suoraan kotoisaan Lepuskiin. Erittäin kätevää ja todella kiva päiväretki!
Karut kävyt.
Merkkaamaton polku haarautuu.
Polku ali kaatuneen koivun.
Ahvenisto on kartasta silmäilyn perusteella Nuuksion korkeimmalla (91,4 m) sijaitseva lampi.
Korennot parittelemassa Ahvenistolla.
Hämis puussa.
Sieni mäntykankaalla.
Mutainen polku.
Purokanjoni.
Valtava muurahaispesä.
Rajakallio, 110,8 metriä merenpinnasta, on yksi Espoon korkeimmista kohdista.
(Mustakorven kallio, 114,2 metriä merenpinnasta, on korkein)
Vähä Romlammella
Sudenkorento munimassa Vähä Romlammella.
Mökki Kolmoislammilla.
Kahvitauko Kolmoislampien kalliolla.
Syksyinen saniainen.
Veikeät valkeat sienet.
238K Siikajärveltä kätevästi Lepuskiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti