keskiviikko 3. elokuuta 2016

New Lanark

Skotlannin reissun "setelikierros" jatkuu. Ensin oli Forth Bridge ja nyt New Lanarkin maailmanperintökohde, mikä on vuodesta 1786 vuoteen 1968 toiminut puuvillatehdas. Lanarkin pikkukaupunkiin pääsi kätevästi junalla Glasgowsta. Edestakainen lippu kustansi 7,50 puntaa. Lanarkin asemalta New Lanarkiin on parin kilometrin kävely, mutta bussillakin pääsee. Tehtaan historian esittely A4 löytyi vierailukeskuksesta jopa suomenkielisenä versiona. Olin hämmentynyt. Ihan ekana kassan täti kuitenkin piti mua ruotsalaisena.

Itse tehdaskompleksi on hieno, mutta suurempi syy maailmaperintökohteen statukseen löytyy aikanaan edistyksellisestä työntekijöiden olojen parantamisesta. Niitä toteutti vuonna 1800 tehtaan johtajaksi ja osaomistajaksi tullut Robert Owen. Owen osti lopulta koko tehtaan kun muut omistajat eivät hyväksyneet sosiaaliohjelmien kustannuksia. Tehdas oli kuitenkin koko ajan voitollinen ja veti arvovaltaisia vierailijoita ihmettelemään olosuhteita. Vuonna 1825 Owen lähti tehtaan myynnistä saamillaan rahoilla Jenkkeihin toteuttamaan täydellisempää sosialistista kyläutopiaa, kuitenkaan siinä täysin onnistumatta.

Skotlantilainen 20 punnan seteli esittää setelikierroksen seuraavaa kohdetta.

Suositeltu nopeus hienosti ilmaistuna Lanarkissa.

Saapuminen New Lanarkin alueelle.

Puhelinkoppi.

Vanha voimalaitos.

Tehtaan käytössä olevaa koneistoa.

 Clydejoki virtaamassa teollisuusalueelle.

Pääsymaksullisen omatoimisen tehdaskierroksen lisäksi alueelta löytyy Clydejoen putouksia. Metsäreitit ovat kuulemma itse tehtaanjohtajan suunnittelemia, jotta työntekijät pääsisivät vapaa-aikanaan puskaan rentoutumaan. Nykyään alue on wildlife reserve, jonka yksi polku lähtee New Lanarkista. Polulle ei ole maksuja. Jännänä yksityiskohtana polun toisessa päässä oli "keep clear" -kyltti, josta 50 metrin päässä oli luonnonsuojelualueen tervetulokyltti. Keep clear kehoitus lienee vanhempaa perua, mutta silti suunnittelun kukkanen.

Kehoituksen syy on silti edelleen voimassa. Alueella on vesivoimala ja putoukset ovat voimalan ja sen vedenoton välisellä pätkällä. Voimalaan ohjataan mutulla 95% vedestä, joten putoukset olivat varsin kuivia. Voimalan padon avaamisesta syntyisi tulva, joka pyyhkisi ainakin osan reitistä veden alle. Puskassa oli ihan kiva taapertaa, mutta putoukset olivat luonnollisesti pettymys tuolla veden määrällä.

 Mäyrä opastaa putouksille.

Lankkureitti vuolaan joen varressa.

Vesivoimalan vesiputkia juuri ennen voimalaitosta.

Kuivia Clyden putouksia...

Nuutuneita sinikelloja.

Kuivaa näkymää kielekkeeltä.

Hyvin suunniteltu: 50 metrin päässä näkyy tervetulokyltti luonnonsuojelualueelle, jonka läpi tulin.

Joen yläjuoksu juuri ennen vesivoimalan vedenottoa.

Vesivoimalan vedenottopiste. Kuva otettu patosillan päältä.

Joki vesivoimalan vedenoton jälkeen matkalla putouksille.

Tehdasalue koko pituudessaan.

Rehevöitynyt kanava keskellä teollisuuskompleksia.

Lanarkin pikkukaupungin pääkatu.