Syksy

Syksy saapuu vähitellen pohjoiseen Saksaan. Ensimmäiset kolme on otettu DA15 limited -objektiivilla ja jälkimmäiset kolme Helios 44K-4:llä.

Venezia, part II

Pahoittelut hitaasta julkaisutahdista. Ensimmäinen osa Venetsiasta jäi Accademian alueen kärkeen Punta della Dogganalle, jossa roikotettiin sammakkoa. Kyseisestä saarenkärjestä on ihan hyvät näkymät ympäristöön. Alla on 7 kuvasta kasattu panorama Canal Granden yli kohti keskustaa.

Näkymä Punta della Dogganalta Canal Granden yli (3249x600)

Gondoleita piisaa. Kyydin hinta on 80€, kestosta en tiedä, koska en kokeillut. Kysykää vaikka googlelta. :)

Servizio gondole

WROOOOOM!

Piazza San Marcon reunustaa

Piazza San Marcolla pyörii runsaasti puluja. Ainakin yhden ravintolan terassilla oli kyltti, joka kielsi lintujen ruokinnan. En tiedä onko kyseessä laajempi kielto, mutta pulujen ruokinta oli yleistä. Paikallaan seisomalla saattaa saada pulun päänsä päälle.

Ruokailuryysis turistin kätösessä

Ruuasta puheenollen. Kaupunki on merellä laguunissa. Meren hedelmiä oli tarjolla eri muodoissaan.

Frutti di Mare

Venetsia vajoaa. Ongelmaa vastaan taistellaan, jotta koko kaupunki ei näyttäisi samalta kuin alla olevan kuvan torni.

Vino torni

Kaupungin historiallisen keskustan keskimääräinen turistimäärä on 50000 per päivä. Se tuo mukanaan lieveilmiöitä kuten kantaväestön ja samalla heidän palveluidensa pois muuttamisen sekä runsaasti katumyyjiä ja rihkamaständejä.

Yksi lukuisista rihkamaständeistä

Ilta koittaa...

Campanile di San Marco illalla

Giardini Pubblicin lähellä

Historiallisessa keskustassa asuu myös paikallisia. Tehdäämpä pikainen kurkistus vähemmän turistisiin sivukujiin. Kapeiden kujien varrella asuu 60000 asukasta. Vieläköhän paikallinen jätevesihuolto tarkoittaa suoraa putkea pöntöstä laguuniin? Päivä oli lämmin, muttei ainakaan huomattavasti haiskahtanut.

Pyykkien kuivausta

Hämärällä kujalla

Loppuun vielä neljä otosta Gorillapodin avustuksella.

San Giorgio Maggiore saman nimisellä saarellaan

Santa Maria della Salute

Piazza San Marco ja epämääräisten kaupustelijoiden valohärvelit

Rialton sillalta nähtyä

Bussimatka sillan yli takaisin Mestreen on lyhyt. Kauemmin kestää löytää jalkaisin Rialton sillalta Piazzale Romalle, jossa on bussiterminaali. Kylttejä on kun pitää simmut auki, muttei niitä silti ole/löydä joka kulmassa ja niitä kulmiahan riittää.

Venetsiaa jäi vielä näkemättä, mutta siitä huolimatta päätin matkata seuraavana päivänä Triesteen. Siitä voinee päätellä mielipiteeni Venetsian ruuhkaisesta turistisokkelosta, mutta kenties joku päivä uudestaan.

Venezia, part I

Venezia (suom. Venetsia) lienee nimen ja sijaintinsa puolesta kaikille tuttu paikka. Noin 800-1800 kaupunki oli oma valtionsa ja hallitsi paikoitellen suuria rannikkoalueita sekä reittiä alpeille turvatakseen kaupankäynnin sujuvuuden ja samalla oman vaurautensa. Vauraus mahdollisti Venetsian rakentumisen ainutlaatuiseksi spektaakkeliksi.  Mutta onko se lopulta täyttä hekumaa? Piti käydä tarkistamassa.

Mestren keskustori häämöttää edessä

Hotellini oli edullisemman hinnan ja hyvien yhteyksien vuoksi Mestressä, joka on Venetsian nukkumalähiö ja 90000 asukkaallaan se on 60000 asukkaan historiallista keskustaa suurempi. Mestren ydinkeskusta on ihan viihtyisän oloinen peruspohjois-italialainen kaupunki. Ydinkeskustan ulkopuolella on kerrostaloja massojen asuttamiseen.

Mestrestä johtaa Venetsiaan usean kilometrin pituinen silta junille ja ajoneuvoliikenteelle. Ajoneuvot tosin joutuvat lähes heti sillan jälkeen parkkihalleihin sillä historiallisessa kaupungissa ei ole autoille soveltuvia katuja. 

Kohti Venetsiaa lakon aikana

Autot tulivat sattumalta tarpeeseen sillä hotelliin kirjautuessa henkilökunta informoi ystävällisesti, että Venetsiaan pääseminen voi olla hankalaa bussien ja junien lakon vuoksi. Ach WTF!? Päättelin, että pitkän matkan junat varmaan ajelevat pääteasemalle saakka, joten menin asemalle tarkoituksena matkata ensimmäisenä vastaan tulevan pitkänmatkanjunan kyydissä perille. Noh, eivät sitten nekään kulkeneet, mutta tapasin junassa onneksi australialaisen(?) pariskunnan. Olivat suosituksien mukaan jättäneet auton Mestreen ja yrittivät junalla perille. Koska juna ei kulkenut, pääsin kyydissä sillan yli historialliseen Venetsiaan. Toivottavasti löysivät parkkipaikan, sillä eivät todellakaan olleet ainoita autoilijoita.

Joka tapauksessa pääsin perille. Takaisin pääsystä ei ollut mennessä tietoa, mutta löysin bussipysäkeiltä infoa, että lakko päättyisi klo viisi iltapäivällä. Mahtia!

Venetsia on 354 sillalla yhdistetty 188 saaren viritelmä, jota halkoo mutkitellen kanavista suurin, Canal Grande.

Canal Grande Piazzale Roman läheltä

Päätin taapertaa lähtöpaikastani Piazzale Romalta Casinon ja Rialton kautta Piazza San Marcolle. Reitti oli melko ruuhkainen, mutta yksinkertainen.

Canale di Cannaregio(?)

Turistirihkamaa myynnissä

Mystisen kultin majapaikka?

Ohitus

Normitalo

Normisilta

Gondolit ahtaassa välissä

Rialto on Venetsian kaupallinen keskus ja saman niminen Canal Granden ylittävä silta  on yksi Venetsian maamerkeistä. Nykyinen Rialton silta on valmistunut vuonna 1591, mutta paikalla on ollut jonkinlainen silta jo vuodesta 1181. Sillan päällä on pieniä kauppoja, jotka aikoinaan ja kenties vielä nykyäänkin auttavat vuokrillaan sillan ylläpidossa.

Rialto

Normikuja Rialton ja Piazza San Marcon välissä

Basilica Cattedrale Patriarcale di San Marco

Piazza San Marco on Venetsian pääaukio, jota ympäröi kolmelta sivulta kolmekerroksiset yhtenäiset rakennukset ja jonka päädyssä on Venetsian rikkauden ja mahdin symboli, San Marcon katedraali ja siitä erilliseksi torniksi vuonna 1514 rakennettu 98,6 metrinen kellotorni. Katedraalin ovella oli pukukoodia ja reppuja vahtimassa monta pukeutumisnatsia. Päästivät läpi suuria ostoskasseja kantavan tädin joten päätin kokeilla onneani selkäreppuni kanssa. Ei onnistunut vaan minut ohjattiin läheiselle säilytyspisteelle. Ilman reppua pääsin ongelmitta sisälle, koska olin aikaisemmissa kaupungeissa näkemistäni kieltomerkeistä johtuen valinnut jalkaani hiostavat farkut. Kamera jäi reppuun koska myös valokuvaus oli kiellettyä. Kuvauskiellosta huolimatta sisällä näkyi runsaasti aivan avoimesti jopa järjestelmäkameroilla kuvaavia. Selkeä linja... joka tapauksessa kultaiseksi kirkoksikin kutsutun katedraalin sisällä oli melkoisesti bling blingiä.

Piazza San Marcon yhdistää laguuniin pienempi aukio, Piazzetta San Marco, jonka reunalla sijaitsee Palazzo Ducale, joka oli Venetsian tasavallan hallintopalatsi. Palatsi valmistui 1442.

Piazzetta San Marco & Palazzo Ducale

San Marcolta kävin kurkistamassa Accademian näkymiä...

Canal Grande Accademian suunnalla

Muutama vähän isompi purtilo oli parkissa Canale della Giudeccan puolella. Menipä tuosta läpi yksi iso risteilijäkin.

"Veneparkki"

Sammakonroikottaja

Jälkimmäinen osa jatkaa tästä, kunhan saan naputeltua valmiiksi.

Jatkuu / Continues...

Bolzano

Bolzano / Bozen on noin 100000 asukkaan kaupunki Etelä-Tirolissa Italian Alpeilla. Alue kuului ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävallalle ja siitä johtuen kaupungilla on myös saksankielinen nimi. Saksa on alueen toinen virallinen kieli.

Matkalla Bolzanoon

Bolzanoon pääsee kätevästi junalla Veronasta tai Itävallan Innsbrückista, sillä se on Italian ja Itävallan välisen pääradan varrella. Veronasta lähtevä reitti kulkee jokilaaksossa, jota reunustaa vuorten seinämät parilla linnalla koristeltuna. Italialaiset rautatieasemat ovat olleet todella tylsän näköisiä, mutta Bolzanon asema on selvästi niitä massiivisempi ja edustavampi rakennelma, vaikka kyseessä on lopulta suhteellisen pieni asema. Miinuksena todettakoon, ettei asemalla taikka sen välittömässä läheisyydessä ole kaupungin karttaa eikä opastekylttejäkään näkynyt.

Rautatieasema

Kolme sammakkoa

Lähdin asemalta sammakoiden osoittamaan suuntaan. Sammakoiden selän takaa olisi päässyt läheiselle keskusaukiolle, jossa turisti-info jakoi ilmaisia paperikarttoja. Minkäänlaisia kylttejä en havainnut. Mutta ei se mitään, kaupunki on pieni ja pyöriä voi ilman mitään etukäteistietoa ympäristöstä. Keskustan länsipuolisen koukkauksen jälkeen päädyin Laubenille, joka on pitkä, koko matkalta kaarikäytävällä reunustettu katu. Pikaisella arvioinnilla sanoisin, että kaupungin "hienoimmat" liikkeet sijaitsevat kyseisellä kadulla.

Lauben

Piazza Waltherin Walther von der Vogelweide

Laubenilta poistuin sivukadun kautta sattumalta Piazza Waltherille, joka on kaupungin keskusaukio. Aukion keskeltä löytyy 800 vuotta sitten eläneen suuren saksalaisen lyyrisen runoilijan patsas. Aukion lounaiskulmassa seisoo goottinen tuomiokirkko, joka nykymuodossaan valmistui vuonna 1398. Aukion kaakkoiskulman talossa on kummallinen tähystystorni.

Duomo / Dom

Outo tähystystorni

Eteenpäin. Koukkaus keskustan itäpuolelle.

Yliopisto

Modernin taiteen museo ja sillat

Voiton monumentti ja häviäjien selitykset

Viinitiloja rinteillä

Tausta spectacularrr

Ötzi asuu täällä

Sitten keskustan kautta pohjoiseen. Harmillisesti olin liikkeellä maanantaina, sillä yksi Bolzanon suurista nähtävyyksistä on jäämies Ötzi, joka majailee Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa. En matkoja etukäteen suunnitellessani huomannut ottaa huomioon, että museot ovat yleisesti ottaen kiinni maanantaisin. Toisaalta Bolzano ei kuulunut alkuperäiseen matkasuunnitelmaani, johon olin merkannut kaksi yötä Veronassa ja kenties improvisoitu päivämatka toisena päivänä mikäli Veronaa olisi riittävästi nähtynä. Päivämatkaksi oli alunperin arvottu Trento, mutta suunnitelmien tarkentuessa päädyin pidemmälle vuoristoon, Bolzanoon, vaikka siinä vaiheessa tiesin museon olevan kiinni.

Katumarkkinaa

Franziskaaniluostarin käytävä

Bolzanon ympäristössä on useita linnoja. Tässä niistä yksi.

Schloss Maretsch

Linna oli rypäleillä ympäröity.

Rypäleitä

Hopfen & Co. Brauhaus

Janoisen matkaajan ei onneksi tarvinnut turvautua rypälepohjaisiin juomiin, koska aluehan on saksankielinen ja se tarkoittaa, että tarjolla on olutta. Bolzanon keskustasta löytyy Hopfen & Co:n panimoravintola, jossa oli tarjolla neljä omaa tuotosta: vaalea, tumma, vehnis sekä special, joka lienee kausittain vaihtuva. Vaalea Bozner Bier oli mahtia, tumma oli mitäänsanomaton ja vehnis oli perushyvä. Special jäi tällä kertaa testaamatta

Olutta oli myös myynnissä. Alla olevan kuvan 2 litran pullo olisi irronnut 16,50 eurolla. Uudelleentäyttö oli 8,50 euroa.

Bozner Bier