Verona

Arena

UNESCOn maailmanperintökohteiden listalta löytyy "City of Verona", mikä kertonee jotain kaupungin historiasta. Yleensä listalla on tarkemmin määriteltyjä kohteita, mutta tässä tapauksessa tosiaan koko kaupunki. Verona on noin 265000 asukkaan kaupunki Pohjois-Italiassa. Historia ulottuu pitkälle menneisyyteen, mutta kohti mahtavuutta se alkoi kohoamaan roomalaisten kaupunkina ja UNESCOn listalle se on päässyt, koska myöhemmin kaupunkia hallinneet eivät purkaneet muinaisia monumentteja. Tosin vuoden 1117 maanjäristys aiheutti suurta tuhoa. Alussa olevan kuvan Arena on vuodelta 30, joskin aikojen saatossa siitä on kadonnut uloin rinki ja samalla yksi kerros. Arena on aktiivikäytössä.

Porta Nuova

Saavuin kaupunkiin junalla Porta Nuova -päärautatieaseman kautta. Asema on saanut nimensä läheisestä portista, joka on osa 1500-luvulla rakennettua valtavaa linnoitusta, joka suojasi kaupunkia. Suuri osa linnoituksesta on edelleen jäljellä ja puistokäytössä. Näkyy hyvin satelliittikuvissa. Porta Nuova oli muinainen pääportti ja sen läpi kulkeva tie johtaa suoraan keskustaan Piazza Bralle, jossa sijaitsee mm. aiemmin mainittu Arena. 

Basilica di San Zeno

Majoitukseni oli kuitenkin toisaalla, joten kantamusten keventämisen jälkeen lähin kartasta bongaamani nähtävyys oli Basilica di San Zeno. Sinne siis. Monumenttien ylläpitämiseksi Veronan neljä suurta kirkkoa ovat pääsymaksullisia. Yhteislippu kaikkiin neljään oli selvästi edullisin vaihtoehto, lieniköhän 6 euroa, joten päivän matkasuunnitelma oli valmis. Lippu on voimassa useamman päivän, mutta olin liikkeellä sunnuntaina ja maanantaisin paikat olivat suljetut, kuten museot yleensä. Kaikki neljä oli siis kierrettävä ennen iltakuutta. Matkaan sai opastekartan sekä kirkkokohtaisen opasteläpyskän, joka keskittyi esittelemään mestariteoksia asiallisesti ja hihhuloimatta.

San Zeno kryptassaan

Basilica di San Zeno on legendan mukaan rakennettu siihen kohtaan missä San Zeno kuoli vuonna 380. Rakennusta on niistä ajoista laajennettu ja nykyinen ulkoasu on vuodelta 1398. Rakennus on sikäli merkittävä, että raidallinen valkeasta kivestä ja ruskeasta tiilestä tehty ulkoasu on sittemmin kopioitu useaan Veronan rakennukseen. San Zeno on näytillä kryptassa.

Numerolla kaksi karttaani oli merkitty Duomo eli tuomiokirkko. Ulkoseinissä on nähtävillä raidallisuutta, joskin melko kirjavasti. Saattaa johtua siitä, että kirkko vaurioitui pahasti 1117 maanjäristyksessä ja rakennettiin uudelleen nykyiseen kokoonsa.

Duomo di Verona

Duomon pääalttari

Duomo on sisältä jokseenkin spektaakkelimainen ja sisältää useita osia. Veronan teemanahan on ollut säilyttää vanhaa. Sivuovesta pääsi paikalla aiemmin sijainneiden kirkkojen jäänteitä ihmettelemään. Arkeologiaa hyvin esille pantuna. Jostain syystä joillakin ihmisillä on pakottava tarve nakata kolikoita aivan kaikkialle. Yleensä suihkulähteisiin, mutta näemmä myös aidattuun lattiakaivantoon. En ymmärrä, mutta suuren angstin 1 ja 2 sentin kolikoita kohtaan ymmärrän hyvin. Niitä löytyy hyllyltäni jo melkoinen kasa.

Vanhaa esille kaivettua lattiaa Duomossa

Basilica di Santa Anastasia

Säästän teidät St. Fermolta, joka oli neljästä pienin ja vähiten bling bling. Noin vuonna 1400 nykymuotoonsa valmistunut Basilica di Santa Anastasia on Veronan suurin kirkko. Myös se on ulkoa raidallinen. Sisällä maalauksia ja bling blingiä on kaikkialla muualla paitsi punaista marmoria olevissa tukipilareissa. Opasteläpyskä hehkutti paikkaa taidegalleriana, jossa on teoksia taidehistoriakirjoissa usein mainituilta mestareilta.

Muihin aiheisiin. Veronan kapeilla kaduilla ymmärtää helposti pienten autojen suosion.

Historiallinen aukko kävelykadun keskellä

Kaikkitietävä wikipedia kertoo, että roomalaisten rakennelmia ja tieverkkoa löytyy hyvin kattavasti kuuden metrin syvyydestä nykyveronan pinnan alta. Rakennusten kellareissa havisevat historian siivet. Koska turistit eivät pääse satunnaisten talojen kellareihin, on kaupungin tieverkkoon avattu aukko muinaisiin raunioihin.

Kaupungin keskustorina toimii pitkulainen Piazza Erbe, jota reunustavat lukuisat terassit sekä ruskea-valko-raidallinen Palazzo del Comune eli käsittääkseni kaupungintalo. Palazzon torniin pääsee maksua vastaan.

Piazza Erbe

Palazzo del Comunen sisäpiha

Kyltit olivat usein sekä italiaksi että englanniksi runsaiden turistien vuoksi. Huomionarvoista lienee, että paidatta kulkemisesta saa sakot.

Kieltolista

Castel San Pietro

Keskustan vierestä joen toiselta puolelta löytyy mäki, jonka päällä on Castel San Pietro. Kyseessä oli aikoinaan suuri linna, josta hallittiin kaupunkia, mutta Napoleon tuhosi linnan vuonna 1801. Linnaa ei ole jälleenrakennettu entiseen loistoonsa, mutta jotain itävaltalaisten parakkeja mäen päältä löytyy.

Matkalla mäen päälle voi lepuuttaa jalkojaan hyvien näkymien kera, kuten alla olevasta kuvasta havaitaan.

Näkymää Castel San Pietron mäeltä

Linnalta on hyvät näkymät kaupungin ylle. Ylös linnalle pääsee myös turisteja kierrättävällä sightseeing bussilla.

Panorama Castel San Pietrolta

Piinaavaan kuumuuteen tuli helpotusta sateen muodossa.

Viilentävä sade on iloinen asia

Castelvecchion sillalla

Loppuun vielä pari kuvaa Castelvecchiosta eli vanhasta linnasta, joka valmistui vuonna 1367 joen rantaan keskustan viereen. Linnan silta rakennettiin pakoreitiksi siltä varalta, että hallitsijoiden pitäisi päästä pakenemaan. Napoleon ei tuhonnut tätä linnaa vaan käytti sitä itse Veronan matkoillaan kunnes ranskalaiset joutuivat pakenemaan kansan kapinoitua riistoa vastaan.

Castelvecchio