lauantai 23. heinäkuuta 2016

Orava laajakuvassa

Olipa kerran, eli eilen, pilvinen synkähkö aamupäivä Herwoodin metsissä. Tähtäimessä orava jos toinenkin, mutta nahkojen sijasta kerätään kuvia. Ahvenisjärvellä on perinteisesti ollut puolikesyjä oravia ja näytti olevan edelleen. Suurten teleputkien sijasta päätin kokeilla mielenkiintoisempaa perspektiiviä eli mitä oravat tykkäävät 24 mm laajakuvasta? Laitoin Sonyn a7ii:n nokalle adapterilla kiinni täysmanuaalisen Canon FDn 24 mm f2.8 ja kyykkäsin sopivaan paikkaan kun orava oli havaittu. 

Kauaa ei tarvinnut kyykkiä kun utelias orava jo kirmasi pusikosta tutkimaan toinko mukanani herkkuja. En tuonut, mutta äänekkään sarjaa tykittävän laitteen kylläkin. Mwahahah! Alkujärkytyksen jälkeen orava uskaltautui rohkeammin tutkimaan mikä on tuo naamalle tunkeva ja ääntä pitävä härveli. Tarkennuksen olin asettanut noin 30-40 cm päähän, mikä on hyvin pitkälti objektiivin minimitarkennusetäisyys.

Tarkennusetäisyys lasketaan sensorin tasosta, joten tuosta saa ottaa noin 10 cm pois, jolloin etäisyys objektiivista oravan naamaan on reilu parikymmentä senttiä. Tätä ei olisi voinut kuvata paikallisten Espoon Leppävaaran oravien kanssa. Tarkennus hoidettiin koko kameraa liikuttamalla kuten makrohommissa on tapana. Suljinnopeuden olin asettanut 1/400 sekuntiin, jotta jatkuvasti vikkelästi liikkuvan oravan liike pysähtyisi. Objektiivi oli muistaakseni joko täysin auki tai yhden naksun verran suljettuna. Automaagiselle jätetty ISO eli sensorin signaalinvahvistus hyppi korkeimmillaan 3200 arvossa, joka on mielestäni turhan korkealla, mutta valo oli mitä oli. Ainakaan ei tullut teräviä varjoja.

 Matalalla profiililla eteenpäin.

 Wazzup?

Kameran sulkimen ääni vetää tilanteen jännäksi.

(Lintujen?) ruokinta-astialle on hiipimässä tunkeilija.

Omnomnom.

Viimeinen kuva on otettu 90 millisellä Leica Elmarit-R 2.8:lla, koska syödessään oravat eivät päästäneet laajakuvaetäisyydelle. Läheltä sekin on silti otettu. Näin jälkikäteen mietittynä kamera olisi laajakuvissa saanut olla vieläkin alempana, vaikka se lähestulkoon maata viistikin tai paikkaa olisi pitänyt hakea montusta. Ensi kertaan siis, koska Herwoodissa tulee satunnaisesti käytyä työmatkoilla (tää oli lomapäivä).