Kosice II - Pääkadun ulkopuolella

Jatkoa edelliseen osaan (part I), joka keskittyi turistin elämään pääkadulla kaupungin ytimessä. Tämä osa keskittyy palloiluun ydinkeskustan ulkopuolella. Järjestys on suuressa mittakaavassa satunnainen, mutta etenee muutaman kuvan paikallisissa sarjoissa.

Lähdetään liikkeelle hotellini lähistöltä. Korttelin päässä sijaitsee taiteiden talo, Dom Umenia, jossa maijailee julisteiden perusteella paikallinen filharmonia.

Dom Umenia - Taiteiden talo

Hotellin kulmalla rehotti viljelyksiä.

Urbaania viljelyä?

Hyppäys toisaalle. Dom Umenian ratikkapysäkiltä pääsi mukavasti ympäriinsä. Varsinkin sinne missä oli päivisin ohjelmaa. Tämä on sieltä lähistöltä.

Piikkilankaa ja kerrostaloja

Matka oli tosiaan työmatka, joten päivisin oli edellä mainittua tekemistä. Niistä ei sen enempää, mutta ruokailusta kylläkin. Ne kun oli järjestetty talon omaan ruokalaan, joka oli melko *köh* kommunistinen. Toisaalta ihan toimiva systeemi, että edellisenä päivänä leimaa kuponkinsa kahdesti ja pudottaa toisen niistä lootaan, jotta tietävät montako annosta (vaihtoehtoja oli kaksi) pitää valmistaa. Mutta toisaalta on tässä jotain niin koomista kun pitää leimata kuponkeja, tädit antaa luukusta ruokaa leimattua kuponkia vastaan ja väriteema on ruskea-valkoinen.

 Kontrollikuponki tiedeakatemian ruokalaan

 Mitä kupongilla sai... oli onneksi parempaa kuin miltä näyttää

Lähistöllä sijaitsee teknillisen yliopiston suurin ja mahtavin rakennus. Niin julmetun iso ja karu, että oikeastaan todella hieno!

Teknillinen yliopisto

Paikallista asutusta parin kuvan verran. Karua kenties, mutta täysin normaalia.

Satelliittilautasia

 Näyttävä sisäänkäynti pelastaa kokonaisuuden, right?

Seuraavasta en osaa sanoa mitään muuta kuin sijainnin.

 Museon takana... lienee kopio jostain

Pääkadun loistokas hekuma ei kanna kovin pitkälle jokaiseen suuntaan...

 Pari korttelia pääkadun keskeltä sivummalla

 ... mutta joihinkin suuntiin kyllä.

Vanhan kaupungin arvotaloja

Vanhaa kaupunkia

Tulee mieleen metsästetyt ja täytetyt eläinten päät

Tämä keskus lienee nähnyt parhaat päivänsä.

 Jumbo Centrum

Tuonne ei saa taapertaa

Vanhan kaupungin itäreunalla sijaitsee hyväkuntoinen ja hieno palatsi, iso puistokemisteillä täytetty puisto sekä melko kolkko rautatieasema, josta alkoivat vierailut Spissky Hradiin sekä Presoviin.

Jacabov Palac - Jaakopin palatsi?

 Mestsky Park

 Rautatieasema, näytössä 30°C

Noin minuutti kuvan ottamisesta ja näyttöön iskeytyi 31°C. Perrrhanan kuuma päivä ja sen kyllä huomasi. Pitäisi olla tutkimusmatkailun sijasta nauttimassa kylmää pivoa, mutta toisaalta lämmintä oli yhtä päivää lukuunottamatta joka päivä. Se yksikin oli yli 20 asteinen, mutta tuntui kylmältä ja oli todella tuulinen.

Skoda

Jottei jäisi turhan yksipuoliseksi niin todettakoon, että näin kaupungilla ainakin muun muassa kaksi Hummer H2:sta ja joitakin Porscheja. Ei ne kaikki ole persaukisia ikiwanhan skodan omistajia. Yleisesti autokanta oli melko vanhaa. Erona Suomeen on, että japanilaisia autoja oli vain vähän.

Kerrostaloja

Kioskikulttuuri elää vahvana sen perusteella, että punaisia bunkkereita oli runsaasti ympäri kaupunkia.

Kioski

Liekö jäännös vanhoista ajoista vai ei, mutta pohjakerroksien ikkunoissa oli yleisesti kalterit. Lienee aika karua, mutta kenties turvallista, asua esim. opiskelija-asuntolassa pohjakerroksessa kalterien takana. Alla olevassa kuvassa on astetta normaalia järeämmät kalterit.

 "Smoke weed ewery day"

Lähestulkoon vastapäätä onkin sitten jotain aivan muuta.

Lasia ja terästä

Loppuun vielä jotain tyylikästä: sinapin värinen Trabant, jossa lienee tuunattu keula. Hyvässä kunnossa, joten saattaapi olla jonkun harrastus kulkuneuvon lisäksi.

Trabant

Jatkuu / Continues

Kosice III - pimeällä

Kosice I - Turistina pääkadulla

18-28.5.2011. Kosice on Slovakian toiseksi suurin kaupunki 240000 asukkaallaan. Kaupunki on ensimmäistä kertaa mainittu kirjoituksissa vuonna 1230 ja se sai vuonna 1369 Euroopan ensimmäisenä kaupunkina oman vaakunan. Historiallinen paikkakunta siis kyseessä, mutta yritän pitää tämän tekstin enemmänkin käytännöllisenä kuin historiallisena, koska juuri nyt ei jaksa historioida. Vuonna 2013 Kosice on Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Kaupungin vaakuna patsaan muodossa

Kosicen ydin on pitkä pääkatu, Hlavna ulica, jonka varrella sijaitsee lähes kaikki normituristia kiinnostava. Kadun rakennusten julkisivut ovat paria murenevaa poikkeusta lukuunottamatta mainiossa kunnossa ja kesäisellä säällä pitkät terassit ovat täynnä elämää. Sekä turisteja että paikallisia, koska katu on ehdottomasti kaupungin parasta näyttävintä antia.

Hlavna - pääkatu

Janoista turistia kiinnostanee tieto, että puolen litran tuopillinen maksaa tyypillisesti noin 1,40 euroa ja 0,33 irtoaa hieman alta euron. Kyllä, Slovakiassa on eurot käytössä. Nälkäistä turistia kiinnostanee, että myös ruoka on edullista.

Maestro

Edellinen kuva on itseasiassa otettu parin kadun päässä pääkadulta erään hyvän ravintolan viihtyisässä Bier Gartenissa, kuten saksalainen sanoisi. Aivan kaikki ei sentään ole pääkadun varrella. Ilman paikallista apua olisi saattanut jäädä paikka kokeilematta. Nimeä en tietenkään muista kun slovakialaiset nimet eivät aivan hevillä päähäni takerru, mutta löytyy Hrnciarska (katsoin kartasta, ei voi muistaa) kadun, vai pitäisikö sanoa kujan, pohjoispäädyssä kukkologolla varustettuna.

Jääkiekon mm-kisojen jäänteitä oli vielä paikoitellen havaittavissa ja jotenkin jäi sellainen kuva, ettei niitä ihan suurella kiireellä oltu poistamassa.

Statne divadlo & Immaculata & maalivahti

Statne divadlo eli (osa?)valtion teatteri on kuullun ja muutaman nähdyn kuvan perusteella sisältä spektaakkelimainen ja lippu erääseen näytökseen maksoi 7 euroa, mikäli oikein muistan. Itse en "joutanut" slovakialaista teatteria, vai balettiako se oli, ihmettelemään.

Horoskooppista

1700-luvun alkupuolen ruttoa muistetaan keskeisellä paikalla sijaitsevalla 14 metrisellä pylväällä. Pylvästä ympäröi aitaus, jota vartioi sarja patsaita.

Immaculata

Hlavna - päivä oli kuuma, kuten roskiksesta näkyy

Edellisen kuvan muovipulloja pullistelevaan roskikseen liittyen voisi kertoa jälleen hintatietoa. 1,5 litran vesipullo irtosi halvimmillaan 17 sentillä suuren, pääkadun varrella olevan, Tescon juomaosastolta. Panttia ei pullossa ollut.

Univerzitny kostol sv. Trojice - yliopistokirkko

Postilaatikko

Technik cafe

Kofola on tsekkoslovakialaista Colaa. Good stuff! Kokeilkaa ihmeessä jos tilaisuus osuu kohdalle. Kyseistä juomaa ei saa jokaisesta ravintolasta vaan kilpailu Cokiksen ja Pepsin kanssa on kova.

Kofola

 

Stara radnica - vanha kaupungintalo

Paikallinen tuomiokirkko on Slovakian suurikokoisin kirkko ja sisältä täynnä bling blingiä.

Dom sv. Alzbety - tuomiokirkko

Urbanova veza - Urbanin torni

Kissa hopeakuusen alla

Pääkadun eteläpäädyssä sijaitsee pari Neuvostoliiton aikaista monumenttia. Niistä ensimmäinen tuoksahti voimakkaasti virtsalta, mutta en tiedä johtuuko aiheesta vai siitä, että tuo on "suojainen" paikka hämärien hemmojen hengailuun.

Neuvostoaikaista monumenttia I

Kadun toisella puolella oli toinen. Tämä ei tuoksahtanut.

Neuvostoaikaista monumenttia II

Hyppäys pääkadun pohjoispäätyyn, jossa sijaitsee kaksi museota. Ensiksi kokeiltu oli remontin vuoksi suljettuna, mutta vastapäätä sijaitseva Itä-Slovakian museo oli auki. Vierailijoita ei oman pikkuryhmän lisäksi ollut, joten saimme ihan opastetun kierroksen historialliseen näyttelyyn. Olkoonkin, että opastus oli slovakiaksi. Onneksi oli kääntämiseen pystyvä henkilö matkassa. Hintaa kolmelle hengelle kertyi yhteensä kolme euroa vaikka hinnaston mukaan olisi pitänyt tulla enemmän. Taisimme mennä opiskelijoista ilman mitään kyselyjä. Samalla hinnalla pääsimme luonnontieteelliselle puolelle, joskin ilman opastusta tällä kertaa. Lisäksi pääsimme ensimmäisinä vieraina vasta rakenteilla olleeseen pieneen valokuva-aiheiseen näyttelyyn ilmeisesti museon johtajan opastuksella. Näyttelyistä vastaavat henkilöt (tai jotain sinnepäin) puhuivat paikallisen kielen lisäksi saksaa, pääjehu myös englantia. Ihan jees museo. :]

Ratikka ohittamassa Itä-Slovakian museota

Kostol dominikanov - dominikaaninen kirkko

Niin tosiaan. Ruokaa sai edullisesti ja annosten painot oli kirjattu ruokalistoihin. Lienee jonkinlainen säännös. Hintavertailun vuoksi todettakoon, että 300 grammainen kanasalaatti irtosi useasta (hienosta) paikasta 5-6 eurolla. Joka paikalla oli omannäköisensä versio kyseisestä ruokalajista.

Kanasalaatti

Lopuksi kerrottakoon tärkeää sanastoa.

Pivo = olut
Svetly = vaalea
Tmavy = tumma
Kofola = hyvää limpparia

Noilla pääsee jo pitkälle. Menujen ymmärtämiseen lisäapuna, että paikallinen tapa on ilmoittaa oluiden kohdalla kantavierre tjsp. (specific gravity). Olut 12% ei siis todellakaan tarkoita 12% alkoholipitoisuutta.

Staropramenia nauttimassa

Seuraavassa osassa palloillaan pääkadun ulkopuolella. Se saattaa loppupeleissä olla jopa keskustaa mielenkiintoisempaa. Ainakin alue on laajempi. Sai taapertaa tai mennä edullisella ratikalla.

Jatkuu / Continues

Kosice II - pääkadun ulkopuolella

Suojaväri

Slovakiassa pyörimiseen väliaika. Kahvia ja pullaa... taikka yksi naamioitunut mehiläinen ruokailemassa.

Suojaväri

Kerrottakoon vielä miten tuo on otettu, koska maagisesti se ei ilmestynyt.

Kamerana Pentax K-7 ja objektiivina Pentax DA35 limited. Taapersin ympäri Cellen kaupunkia Saksassa ja bongasin pensaan, jossa pörräsi paljon mehiläisiä. Ne ovat ihan leppoisia kavereita, joten uskalsi mennä rauhalliseen tahtiin lähituntumalle. Objektiivin vastavalosuoja oli joidenkin senttien päässä pörriäisestä, koska 35 mm polttovälin makroilu ei jätä juurikaan työskentelyetäisyyttä. Pitihän sinne sitten oma pää sekä torsokin tunkea, jotta optisesta etsimestä pääsi tapahtumia ihmettelemään ja jotta sai kameran tukevasti otteeseen. Tarkennuksen laitoin manuaalille, koska en luota automaattitarkennukseen makroilussa. Lisäksi manuaalitarkennus on äänetöntä, joten kohde ei pelästy ruuvimoottorin ääntä.

Aurinko oli pilvessä, joten teräviä varjoja ei päässyt syntymään. Hyvä. Tarvittavaksi suljinnopeudeksi olin arvioinut mututuntumalta vähintään 1/500, joten vähintään sitä lähdettiin tavoittelemaan kiertotietä. Kameran asetuksissa oli aukkona f8, jotta saisi "riittävästi" syvyystarkkuutta suoraan sivulta kuvattavaan mehiläiseen, suljinnopeutta kuitenkaan unohtamatta. Kennon herkkyytenä käytin ISO 800, koska se on vielä kohtalaisen kohinaton herkkyys. Näistä sitten kamera arpoi suljinnopeudeksi 1/1000. Sehr gut!

Kuvaa on cropattu. Lähemmäskin olisi pystynyt tarkentamaan, mutta tarkoitus ei ollut mennä tökkimään mehiläistä objektiivilla, saattaisi hermostua, ja toisaalta kauempaa ottamalla ja croppaamalla sai lisää syvyystarkkuutta. Kuvia kyseisestä ympäri kukintoa palloilleesta mehiläisestä otin useamman kappaleen, jotta todennäköisyys saada oikein tarkennettu ja kiinnostavalla toiminnalla varustettu kuva kasvaisi.

Todennäköisesti paras makrokuvani tähän saakka.

Presov

Tiistai 24.5. Päivän järjestetyn ohjelman loputtua oli sopivasti aikaa matkata ihmettelemään Slovakian kolmanneksi suurinta kaupunkia, Presovia. 91000 asukkaan Presov on mainittu ensimmäistä kertaa kirjoituksissa 1200-luvun puolivälissä, mutta jatkuvaa asutusta siellä on kait ollut 800-luvulta lähtien. Lähtötietojen perusteella kaupungissa on historiallinen keskusta ja neukkukuutiolähiöt.

Kuvitus alkaa rautatieasemalta, jossa odotti vihreä paikallisjuna, jonka ikkunoista ei juurikaan ulos nähnyt ellei niitä avannut. Syytä ei liene tarpeellista eritellä.

Slovakialainen paikallisjuna Kosicen rautatieasemalla

Junamatkailu Slovakiassa on lähes ilmaista. Ratikka- tai bussilippu maksaa monessa kaupungissa enemmän kuin slovakialainen kaukoliikenne. Alla oleva lippu on normaalihintainen.

Edullista matkailua

Lämpötila oli hellelukemissa ja junassa oli lähtöä odotellessa "lämpöistä."

Hikinen konduktööri jäähdyttelee

Konduktöörin esimerkkiä oli hyvä seurata. Nahkapenkillä istuminen oli hiostavaa, mutta ilmavirrassa seisominen oli mukavaa. Samalla näki maisemia kun kiinni olevissta ikkunoista ei "taiteellisista" syistä johtuen nähnyt kovin hyvin ulos.

Presovin rautatieasema pääsi yllättämään moderniudellaan. Kaikille raiteille oli laiturit ja laitureilla elektroniset näyttötaulut. Sisätilatkin olivat erinomaisessa kunnossa. Ainoastaan yksi asia jäi mietityttämään.

Presovin yllättävän moderni rautatieasema

Kyseinen asia oli ratajärjestyksen logiikka. Arpomallako ne oli järjestetty?

Looginen ratajärjestys

Rautatieasema oli hieman syrjässä keskustasta, joten urheat matkaajat ottivat bussin läheiseltä pysäkiltä kohti Centrumia, jonne kulki monta bussia.

Bussipysäkillä

Centrum

Ei mennyt aivan putkeen. Lienee taas jotain slovakialaista logiikkaa, mutta Centrum ei tosiaankaan ollut kaupungin keskustassa vaan jonkin lähiön pikkuruinen keskusta. Meni tovin verran paikallistaa sijainti opastekartalta, joka sinne sentään oli sijoitettu. Minkäänlaista "olet tässä" merkintää ei kartassa ollut, oikeasta keskustasta oli suurennos ja taulun toisella puolella oli turisti-infoa kaupungintalosta. Ei siinä sitten muuta kuin uutta bussilippua automaatista ja takaisinpäin. Josko uudella yrittämällä osuisi oikean keskustan lähelle.

Ja näin kävi. Bussi vei lähelle pääkadun, Hlavnan, pohjoispäätyä, jossa Hesus jakaa kadun kahtia kevyen liikenteen ja autojen välillä. Puoliskojen väliin on sijoitettu puistoa ja kirkollisia rakennuksia.

Hesus el Saviorrr

Hesuksen lisäksi pääkadulla oli melkoisesti monumentteja sun muuta historiallista. Englanninkielisiä selostuskylttejä oli ilahduttavasti valtaosassa niistä paikallisen kielen lisäksi.

Immaculata

Tähti ja tulppaanit

49. leveyspiiri

Laatan teksti on vain englanniksi ja se kuuluu seuraavasti:

"The 49'N parallel of latitude runs though the town of Presov. It is known that this parallel - an unique animal kind - is spread from the arctic pole to the equatorial primeval forests but to observe it in person... well, you are doing it right here, right now. There are only a few human mortals who have seen the parallel and you are lucky to be one of them. Warning: no feeding, no teasing, stroking only on your own risk."

Mr. Moustache

Pääkadun historiallisissa taloissa on havaittavissa monta eri tyyliä. Sen tarkemmin niistä ei välttämättä tartte tietää. Riittänee kun vain hämmästelee muinaisten arkkitehtien ratkaisuja.

Katto

Radnica eli kaupungintalo

Jonáš Záborsky

Puiston sisäänkäynti

Alussa vahingossa suoritettu lähiökierros oli vienyt aikaa ja sitä kautta valoa. Aurinko oli vähitellen laskemassa alemmas ja alemmas. Taivas näytti hienolta, joten pitihän sitä yrittää kuvata.

Pääkatu, Hlavna, jakautuu

Pääkatua eteenpäin, edellisestä kuvasta selkäsuuntaan, jatkettaessa vastaan tulee lisää vanhaa ja paikoitellen mahtipontista rakennuskantaa. Erityisesti eräs kirkko, jonka edessä on suojatie kohti pelastusta(?).

Turvallista matkaa aivopesuun

Matkan jatkuessa vastaan tulee Jonáš Záborsky -teatteri. Mies itse on nähty muutama kuva sitten. Rakennus on kulmikas, betoninen ja oikeastaan hieno. Tykkään. Alla oleva kuva on sivulta.

Jonáš Záborsky -teatteri

Kostol sv. Jozefa

Yllä olevan kuvan alalaidassa saattaa näkyä vanhaa kaupungin muuria. Siltä se ainakin paikanpäällä vaikutti. Muurissa oli mm. seuraava teos.

Näyttäisi olleen seinässä jo tovin

Takaisin pääkadulle etsimään ruokailuun soveltuvaa paikkaa.

Pysäkki

Cierny Orol - Musta kotka

Bussi ohittamassa Neptunus-suihkulähdettä

Lopulta kaupungintalon viereiseltä sivukadulta löytyi pizzeria, varsin hyvä ja edullinen sellainen. Ilta pimeni ruokailun aikana ja kadun "katteena" olleet ledit sytytettiin.

Kadun varrelta sai pizzaa

Vähitellen matka vei kohti paluuasemaksi valittua Presov mestoa (mesto = kaupunki). Asema paljastui yhden raiteen pysäkiksi. Noh, ei se mitään. Olipahan lähellä keskustaa.

Presov mesto -rautatiepysäkki

Asemalla odottaessa bongasin raiteiden vieressä jotain... Wildlife!

Ruokaileva siili

Presov oli yllättävän hieno paikka. Ainakin keskustansa osalta. Lähiöt näyttivät olevan rakennuksiltaan mallia Herwood eli ihan kotoisia. :)